Usein kysytyt kysymykset (UKK/FAQ)
Tältä sivulta löydät lyhyet vastaukset (ja linkin lisämateriaaliin) yleisimpiin kysymyksiin liittyen lemmikkilintuharrastukseen. Jos et löydä vastausta tästä listasta, voit kysyä foorumilta.
Yleiset kysymykset
- Oppivatko papukaijat oikeasti puhumaan?
- Miten saan karanneen lintuni takaisin?
- Mitä lintuni renkaan numero tarkoittaa?
- Mitä hyviä lintuaiheisia kirjoja löytyy?
- Miten voin selvittää lintuni sukupuolen?
- Lintuni kuoli yllättäen, mitä tehdä?
- Minkä värinen undulaattini/neitokakaduni on?
- Miten pitkään linnut elävät?
- Voinko kiinnittää lintuni nilkkarenkaaseen ketjun ulkoilua varten?
Harrastuksen aloittaminen
- Mikä lintu sopii minulle?
- Mikä lintu/papukaija sopii aloittelijalle?
- Voinko ottaa ison papukaijan ensimmäiseksi linnuksi?
- Mistä saisin puhuvan papukaijan?
- Miten pääsen tutustumaan lintuihin elävässä elämässä?
- Olen allerginen koirille/kissoille/eläimille, voinko ottaa linnun?
Linnun hankkiminen
- Mistä ostaisin lintuni?
- Mitä papereita tarvitsen mukaan ostaessani linnun?
- Mitä CITES tarkoittaa?
- Onko lintuni CITES I-liiteen lintu?
- Mitä tehdä uuden linnun tultua kotiin?
- Miten kuljetan uuden linnun kotiini?
Lintuhäkki
- Voinko laittaa lintuni pyöreään häkkiin?
- Miten ison häkin tarvitsen?
- Voinko tehdä lintuhäkin itse?
- Mistä materiaalista lintuhäkin voi tehdä?
- Millaista häkkiverkkoa itse tehtyyn häkkiin?
- Voinko maalata lintuhäkin?
- Tarvitseeko häkki pimentää yöksi?
- Millaisia orsia laitan häkkiini ja miten?
- Mitkä puut sopivat orsimateriaaliksi?
- Miten kiinnitän orret häkkiin?
- Mitä laittaa lintuhäkin pohjalle?
Muut tarvikkeet
- Mitä tarvikkeita tarvitsen lintua varten?
- Mitä tarvikkeita tarvitsen häkin ulkopuolelle?
- Millaisia kiipeilytelineitä voin tehdä itse?
- Tarvitsenko UV-valon/lintulampun?
- Onko hiekkapaperiorsi sopiva kynsien lyhyenä pitämiseen?
- Onko ilmanpuhdistin tarpeen?
Perushoito ja ympäristö
- Miten usein häkki pitää siivota?
- Tarvitseeko lintua ulkoiluttaa häkin ulkopuolella päivittäin?
- Miten pitkän yöunen lintu tarvitsee?
- Miten lämmintä linnulla tulisi olla?
- Voinko typistää linnultani siipisulat?
- Miten pitkään lintu selviää ilman hoitoa?
- Miten usein vesi tulisi vaihtaa?
Terveydenhoito
- Miten tunnistan sairaan linnun?
- Lintuni näyttää sairaalta tai loukkasi itsensä, mitä teen?
- Miten pidän lintuni kynnet lyhyinä?
- Onko teflon vaarallista?
- Mistä löydän eläinlääkärin linnulleni?
- Miten leikkaan lintuni kynnet?
Ruokavalio
- Millaista ruokavaliota lintuni tarvitsee?
- Tarvitseeko papukaijani pellettejä?
- Mitä luonnon kasveja linnuille voi antaa?
- Tarvitseeko lintuni ruoansulatushiekkaa?
Virikkeet ja lelut
- Miksi lintu tarvitsee leluja?
- Mitä leluja/virikkeitä tarvitsen linnulleni?
- Tarvitseeko lintuni peilin?
- Voinko tehdä linnuilleni itse leluja?
- Millaiset materiaalit ovat turvallisia leluissa?
- Millaiset lelut ovat vaarallisia?
- Miten voin värjätä leluja?
Käyttäytyminen ja koulutus
- Miksi lintuni tekee nokallaan raskuvia ääniä?
- Miksi lintuni seisoo yhdellä jalalla?
- Miten saan lintuni takaisin häkkiin?
- Miten voin kesyttää lintuni?
- Miten kauan kesyttämisessä kestää?
- Miten saan puettua linnulleni valjaat?
- Mitä/miten voin opettaa linnulleni temppuja?
- Villiintyykö kesy lintuni, jos hankin sille lajitoverin?
- Täytyykö papukaija pitää ihmisen silmien tason alalpuolella?
Käyttäytymisongelmat
- Miksi lintuni puri minua?
- Mitä tehdä, kun lintu puree?
- Miten pidän lintuni pois kielletyistä paikoista?
- Miten saan lintuni lopettamaan huutamisen?
- Miksi lintuni on alkanut pelkäämään minua?
- Miksi lintuni ei kesyynny?
- Miten saan höyhenten nyppimisen loppumaan?
- Miten saan lintuni ymmärtämään, että olen parven johtaja/pomo?
Pesittäminen ja kasvatus
- Mitä eroa on kasvattajalla ja pesittäjällä?
- Mitä tehdä, kun lintuni munii?
- Mitä tehdä "vahinkomunille"?
- Mitä pitää ottaa huomioon, jos haluan pesittää lintujani?
- Lintuni parittelevat, tarvitsevatko ne pöntön?
- Miten hillitsen pesimävirettä?
- Kannattaisiko minun käsinruokkia poikaset?
Yleiset kysymykset
Oppivatko papukaijat oikeasti puhumaan?
Vastaus riippuu siitä, miten puhekyky määritellään. Papukaijat eivät muodosta puhetta samalla tavalla kuin ihmiset, mutta pystyvät muodostamaan selkeästi havaittavia sanoja käytännössä viheltämällä.
Monet linnut myös käyttävät sanoja ja sanontoja juuri oikeissa paikoissa. Puhetta ja kognitiivisia kykyjä on tutkittu harmaapapukaijoilla, joista tunnetuin lienee edesmennyt Alex. Kyseinen lintu oppi useita sanontoja sekä konsepteja, kuten suurempi, pienempi, sama ja eri.
Voidaankin sanoa, että papukaijat voivat oppia puhumaan (varmaa tämä ei koskaan ole). Kannattaa kuitenkin muistaa, että mahdollinen puhekyky ei tulisi olla syy valita papukaijaa lemmikiksi, sillä papukaijan pitämiseen lemmikkinä kuuluu paljon muutakin.
Lisätietoa:
- The Alex Foundation
- Puhuva ja laulava lintu -artikkeli Kaijutin 2021 -lehdessä (kirjaudu sisään lukeaksesi)
Miten saan karanneen lintuni takaisin?
Karanneen linnun voi saada takaisin, joten toivoa ei kannata menettää, vaikka lintu lentää ulos ikkunasta. Joskus linnut ovat selvinneet yön yli jopa talvella pakkasella, ja kesällä voivat selvitä pidempiäkin aikoja.
Lisätietoa:
- Kun lintu karkaa -artikkeli Kaijutin 2018 -lehdessä
- Miksi lintu karkaa -artikkeli
- Keskustelupalsta: Karanneet/löydetyt linnut
- HelpParrot ry - lintukarkulaisiin erikoistunut yhdistys
Mitä lintuni renkaan numero tarkoittaa?
Linnun renkaan numerosta ei voi olla aivan varma. Usein umpirenkaasta voi löytyä syntymämaa, -vuosi sekä kasvattajan tunnus ja juokseva numero. Suomalaisista renkaista löytyy usein tunnus FI.
Renkaan tietojen kanssa kannattaa siis lähteä siitä liikkeelle, että selvittää ensin linnun lähtömaan ja tämän jälkeen ottaa yhteyttä paikalliseen lintuyhdistykseen, joka voi ehkä auttaa asiaa eteenpäin. Tai mikäli rengas on suomalainen, niin kasvattajatunnuksen perusteella yrittää saada käsiinsä kasvattajan, jolta kysyä linnun tarkempia tietoja ja syntymäaikaa.
Mitä hyviä lintuaiheisia kirjoja löytyy?
Lemmikkilintuaiheisten kirjojen kanssa joutuu olemaan tarkkana. Suurin osa saatavilla olevista kirjoista sisältää ainakin osittain vanhentunutta tietoa. Esimerkiksi suurin osa lajikohtaisista kirjoista sisältää osittain hyvää ja ajantasasta tietoa, mutta samalla paljon vanhaa tietoa.
Erityisen huono tilanne on suomenkielisten kirjojen kanssa: suurin osa kirjastoista saatavista kirjoista on jo vähintään vuosikymmenen vanhoja. Toisaalta englanninkieliset kirjat monesti heijastavat USA:n kulttuuria, jossa esimerkiksi siipisulkien typistäminen on yleistä - toimenpide, joka on nykyään Suomessa lailla kielletty.
Suomeksi:
- Jarmo Tuutti: Papukaijan koulutuksen perusteet
- Jarmo Tuutti: Papukaija lemmikiksi (ostettavissa yhdistykseltä)
- Helena Telkänranta: Pienlemmikkien virikeopas
Englanniksi:
- Barbara Heidenreich: Parrot Problem Solver
- Barbara Heidenreich: Good Bird!: A Guide To Solving Behavioral Problems In Companion Parrot
- Rebecca O’Connor: A Parrot for life
- Karen Pryor: Don’t shoot the dog (ei käsittele suoraan lintuja, mutta hyvä kirja oppimisesta ja kouluttamisesta)
Miten voin selvittää lintuni sukupuolen?
Joillain lajeilla on selkeitä merkkejä, jotka kertovat linnun sukupuolen. Näitä ovat esimerkiksi:
- Undulaatilla naarailla haaleansininen tai ruskea vahanahka, koirailla kirkkaansininen tai vaaleanpunainen.
- Neitokakadukoirailla ensimmäisen sulkasadon jälkeen pyrstöstä katoavat raidat, sekä maski yleensä kirkastuu
- Avoparikaijakoiraat vihreitä, naaraat punaisia
- Kauluskaijoilla parin vuoden iässä koiraille tulee näkyviin rengas kaulaan
- Jos lintu on muninut, se on varmasti naaras
Neitokakaduilla, undulaateilla sekä joillain kaijasilla on mahdollista tunnistaa sukupuoli sukupuolisidonnaisten värimuunnoksien pohjalta joissain tilanteissa. Tämä vaatii kasvattajalta osaamista laskea värien periytyminen oikein.
Suurin osa edelläkin mainituista lajeista (paitsi avoparikaijat) näyttävät poikasina naarailta, eikä tällöin ole varmaa tapaa sanoa sukupuolta vain lintua tarkkailemalla. Esimerkiksi käyttäytymiseen pohjautuvat arviot ovat aina arvailua, eivätkä varmoja.
Suurimmalla osalla lajeja ainoa tapa varmistua sukupuolesta on DNA-testi, jossa laboratorioon lähetetään muutama linnun rintahöyhen. Laboratorio lähettää takaisin sertifikaatin, josta käy ilmi linnun sukupuoli.
Lisätietoa:
- Institut für Molekulare Diagnostik Bielefeld tekee DNA-testejä
Lintuni kuoli yllättäen, mitä tehdä?
Lemmikkilinnun kuollessa päällimmäinen tunne on luonnollisesti suru. Surusta huolimatta kannattaa muistaa, että linnun menehtyessä yllättäen tai erikoisin oirein, on oikea tapa toimia lähettämällä linnun ruumis EVIRAan tutkittavaksi. Jos talossa on muitakin lintuja tai eläimiä, voi tämä toimintatapa pelastaa muiden lemmikkien hengen. Varsinkin epäiltäessä tarttuvaa tautia tai myrkytystä, korostuu ruumiin toimittaminen tutkittavaksi entisestään. Kuolemaa edeltävistä oireista kannattaa mainita patologille, joka suorittaa ruumiinavauksen: patologi saa kuvauksesta lisää tietoa mahdollisesta kuolinsyystä ja pystyy kohdistamaan resursseja tarkempiin tutkimuksiin niiltä osin.
Laita menehtynyt lintu jääkaapiin sanomalehteen käärittynä. Eläimen ruumis ei saa jäätyä eikä sitä saa kääriä muoviin. Ota yhteys Eviraan näytteen - eli linnun - lähettämistä koskien. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.evira.fi. Lemmikkieläimet ja eksoottiset eläimet tutkitaan pääsääntöisesti Helsingin tutkimusyksikössä. Eläimen ruumiin voi joko viedä henkilökohtaisesti tai lähettää pahvilaatikossa joko postissa tai Matkahuollon kautta. Evira suosittelee Matkahuollon käyttämistä. Laatikkoon tulee lähettäessä liittää teksti ”Eläinnäyte”. Ruumiinavauksen jälkeen saat noin 2-4 viikon kuluessa postitse tiedot eläimen ruumiinavauksesta ja mahdollisista löydöksistä sekä kuolinsyystä, mikäli se on selvinnyt avauksessa. Eläimen ruumiinavaus maksaa, riippuen patologin tekemistä tutkimuksista, noin 25–70€.
Lisätietoa:
Minkä värinen undulaattini/neitokakaduni on?
Neitokakaduilla esiintyy lukuisia erilaisia värimuotoja. Perusvärinä pidetään harmaata, joka on villinä elävien noitokakadujen pääasiallisin värimuoto. Muita mahdollisia värimuotoja ovat mm. kaneli, harlekiini, helmiäinen, valkokasvo, lutino, ja dominoiva hopea. Neitokakadu voi kantaa myös eri värien yhdistelmiä, eli neitokakadu voi yhtä aikaa olla esimerkiksi kaneli-harlekiini-helmiäinen.
Undulaattin värityksestä löytää lisätietoa undulaatit.net-sivustolta: Undulaatin värimuunnokset.
Jos et löydä vastausta kysymykseesi näiltä sivuilta, voit aina vierailla yhdistyksen foorumilla. Muista vain etsiä kyseisen lajin ketju, joka on perustettu näitä värikysymyksiä varten.
Miten pitkään linnut elävät?
Lintujen odotettu elinikä vaihtelee paljon eri lajien väleillä, lähtien joidenkin pienten lintujen muutamasta vuodesta isojen papukaijojen kymmeniin vuosiin. Suuntaa-antava lista:
- Siniviiriäiset 3-5 vuotta
- Seeprapeipot ja monet muut peipot noin 5 vuotta, mutta mahdollisesti paljon pidempäänkin
- Undulaatit 10+ vuotta, englantilaiset 7-9 vuotta
- Neitokakadut 15-25 vuotta
- Suurin osa isoista papukaijoista jopa 50+ vuotta
Kannattaa kuitenkin muistaa, että läheskään kaikki linnut eivät elä potentiaalista elämäänsä, vaan monet kuolevat nuorempina esimerkiksi sairauksien tai onnettomuuksien takia.
Voinko kiinnittää lintuni nilkkarenkaaseen ketjun ulkoilua varten?
Vaikka ketjun kiinnittäminen olisikin helpompaa, kuin valjaiden pukeminen, ei tätä tapaa tule käyttää. Toisin kuin monilla saalistavilla linnuilla, Suomessa lemmikkeinä elävien lintujen jalkojen luut ovat huomattavasit heikommat. Äkillinen nykäisy voisi murtaa luita linnun jalasta.
Harrastuksen aloittaminen
Mikä lintu sopii minulle?
Erilaisia lintuja on paljon laidasta laitaan. Niiden luontaiset elinolot, koko ja fysiikka vaihtelevat paljon. Tästä huolimatta kaikki lajit ovat lintuja, jolloin niihin pätevät tietyt perusominaisuudet ja perustarpeet.
On mahdoton sanoa suoralta kädeltä, mikä laji sopisi kenellekäkin, mutta muutamia suuntaa-antavia kysymyksiä voidaan kysyä:
- Haluatko viettää enemmän aikaa linnun kanssa (papukaijalinnut) vai seurailla parven toimintaa (suoranokat ja pienemmät papukaijat)?
- Miten suuret tilat voit tarjota linnulle? On tärkeää, että hankit linnun, jolle voit tarjota riittävät tilat.
- Asutko omakotitalossa, tai miten kovaa huutoa naapurisi voivat kestää?
- Ja ennen kaikkea: millaista lintua jaksat seuraavat mahdollisesti jopa vuosikymmenet.
Kannattaakin perehtyä huolella erilaisiin saatavilla oleviin lajeihin, sekä erityisesti jututtaa lintujen omistajia sekä esimerkiksi vierailla yhdistyksen tapahtumissa. Esimerkiksi mökkiviikonlopun aikana pystyt tutustumaan useisiin eri lajeihin.
Lisätietoa:
Mikä lintu/papukaija sopii aloittelijalle?
Usein tämän kysymyksen kuulee kysyttävän etsittäessä aloittelijan papukaijaa. Kysymys ei ole kovin helppo, sillä vaikka toisaalta jotkin lajit ovat jossain mielessä toisia helpompia, tärkeintä on valita laji, jota jaksaa katsella sen (tai oman) elinikänsä ajan.
Yleisesti suoranokat ja papukaijoista mm. undulaatti, neitokakadu ja kaijaset mielletään hieman helpommiksi lajeiksi. Tällöinkin tosin pitää muistaa, että nämäkään eivät ole erityisen helppoja lemmikkejä, ja vaativat mm. riittävät tilat, hyvän ruokavalion sekä riittävästi virikkeitä.
Voinko ottaa ison papukaijan ensimmäiseksi linnuksi?
Tärkeintä on löytää oma laji. On kohtuutonta olettaa, että ihminen ostaisi neitokakadun, odottaisi 20 vuotta ja vasta sitten hankkisi sen lajin, joka häntä kiinnostaa oikeasti. Vastuuntuntoinen ja asioihin huolella perehtynyt aikuinen ihminen voi pärjätä myös isomman lajin kanssa ilman aikaisempaa kokemusta.
Tällöin asioihin pitää perehtyä huolella. Parin vuoden ajan omassa päässä asioiden miettiminen ei ole sama asia, kuin parin vuoden aikana asioiden opiskelu ja eri lajeihin tutustuminen sekä harrastajien tapaaminen.
Monilla isoilla lajeilla on kuitenkin erilaisia haasteita verrattuna pienempiin ja näennäisesti helpompiin lajeihin. Esimerkiksi amatsonit vaativat omistajaltaan herkkyyttä, sillä ne voivat käyttäytyä helpommin aggressiivisesti. Sinikelta-araa pidetään usein leppoisana lajina, mutta se vaatii valtavat tilat ja voi nokallaan tehdä selvää kodin irtaimistosta, jos mielekkäät virikkeet loppuvat. Niistä ja esim. isoista kakaduista voi lähteä todella kova ääni.
Mistä saisin puhuvan papukaijan?
Lyhyt vastaus: et mistään varmasti. Vaikka jotkin lajit voivat oppia puhumaan toisia todennäköisemmin, ei ole mitään takeita, että ostamasi yksilö sanoisi sanaakaan.
Papukaijaa ei koskaan pidä ottaa lemmikiksi vain oletettujen puheenlahjojen takia, sillä arki linnun kanssa on jotain aivan muuta, kuin kiva ajatus olkapäällä istuvasta pölisevästä linnusta. Ennen papukaijan hankkimista perehdy huolella siihen, mitä todellinen arki linnun omistajana on.
Lisätietoa:
- Artikkelit "Puhuva papukaija lemmikiksi?" ja "Puhuva papukaija ei ole helppo lemmikki" ruotivat tätä kysymystä hieman enemmän
Miten pääsen tutustumaan lintuihin elävässä elämässä?
On viisasta tutustua lintuihin, joita harkitsee hankkivansa, jotta näkee paremmin, millaisia ne ovat. Seuraavissa paikoissa pääset tutustumaan hyvin lintuihin ja niiden omistajiin:
- Yhdistyksen tapahtumat. Parhaita tapahtumia ovat erilaiset mökkiviikonloput, joissa pääset seuraamaan lintuja rauhassa, joskus jopa parin päivän ajan.
Olen allerginen koirille/kissoille/eläimille, voinko ottaa linnun?
Linnut allergisoivat siinä missä muutkin eläimet. Kuitenkaan kissa- tai koira-allerginen ihminen ei ole välttämättä lintuallergikko. Varmasti ei voi kuitenkaan koskaan sanoa, että uskaltaako allerginen ihminen ottaa lintua lemmikiksi. Vaikka testaisi miten paljon tahansa, allergia voi puhjeta silti. Kannattaa varautua tietysti siihen, että joutuu luopumaan linnusta jos allergia puhkeaa.
Lintuallergian voi todentaa käymällä RAST- verikokeissa (RAST= seerumin IgE-vasta-aineet, josta voidaan määrittää mm. höyhenet, epiteeli eli ihosolut, kanarialintu, undulaatti, peippo, iso ja pieni papukaija, ja ulosteet) tai Prick-testissä (ihopistoskoe). Molempiin pääset oman lääkärisi tai yksityisen lääkärin kautta. RAST-määrityksiä voidaan ottaa lähes jokaisessa terveyskeskuksessa, mutta Prick-testejä tehdään vain isoimmissa sairaaloissa ja yksityisklinikoilla. Muita tapoja selvittää oma allergisuutensa on käydä kylässä lintuja omistavan ihmisen luona. Vietä siellä aikaa ja pistä merkille kaikki oireet, jos niitä ilmenee. Yleensä linnut aiheuttavat allergisessa ihmisessä hengitysvaikeutta, nenän tukkoisuutta, aivastelua ja silmien vuotamista. Harvinaisempia oireita ovat iho-oireet.
Osa lintulajeista voi olla allergisoivampia kuin muut. Esimerkiksi powder down -lajit (neitokakadu, harmaapapukaija ja isot kakadut) tuottavat hienojakoista pölyä, joka voi altistaa enemmän allergioille ja allergiselle astmalle. Näiden lajien kanssa myös terveillä ihmisillä kannattaa olla ilmanpuhdistin ja linnut pitää poissa makuuhuoneesta.
Ns. sisäsyntyinen astma ei välttämättä ole este hankkia lintuja. Jos sinulla on allerginen astma, voit todennäköisesti unohtaa lintuharrastuksen kotonasi.
Kannattaa selvittää perin pohjin lääkärisi kanssa astman ja allergioiden laatu ennen kuin menet ostamaan lintuja. Surullista kyllä, myyntipalstat ovat täynnä allergian takia kotia etsiviä lintuja. Huolellinen valmistelu ja asioista selvyyttä ottamalla sekä testaamalla oman allergisuutensa, ”kiertoon” joutuvia lintuja on paljon vähemmän.
Linnun hankkiminen
Mistä ostaisin lintuni?
Lintuja voi ostaa muutamasta eri paikasta: kasvattajilta, pesittäjiltä sekä eläinkaupoista. Näiden lisäksi voit löytää uutta kotia etsivän linnun toiselta harrastajalta. Huomioithan, että arojen, harmaapapukaijojen, amatsonien ja muiden isojen papukaijalajien myyminen eläinkaupoissa on nykyään lailla kiellettyä Suomessa. Säännös ei estä papukaijojen välitystoimintaa siten, että eläinkauppias tilaa eläimen kasvattajalta tai eläintukusta suoraan eläimen ostajalle.
Kotimaisia kasvattajia ja pesittäjiä löytää yleisimmiltä lajeilta helpommin. Monia isoja lajeja ei kasvateta Suomessa, joten linnun voi joutua hakemaan ulkomaiselta kasvattajalta. Kasvattajan valinnassa kannattaa olla tarkkana, jotta saisit hyvän, terveen ja kaikki tarvittavat paperit omaavan poikasen.
Markkinoilla on usein myös uutta kotia etsiviä aikuisia lintuja. Esimerkiksi 10 vuotta ei ole pitkä ikä useita vuosikymmeniä elävälle linnulle. Kodinvaihtajalintu voi kuitenkin tarvita erityistä osaamista, mikäli sillä on mukanaan edellisestä kodista opittuja ongelmallisia käytösmalleja tai muita haasteita. Ota selvää myyjästä ja linnun entisistä oloista ja varmistu siitä, oletko itse valmis ja kykenevä työskentelemään kodinvaihtajalinnun mahdollisten haasteiden kanssa.
Lisätietoa:
Mitä papereita tarvitsen mukaan ostaessani linnun?
Tiukimmin tämä on määritelty CITES I-lajien kohdalla: tarvitset alkuperäistodistuksen, kauppakirjan sekä myyjällä pitää olla hankittuna myyntilupa.
CITES II-lajeille tarvitset alkuperäistodistuksen, jollaisena mm. yhdistyksen syntymätodistus toimii.
Aina kannattaa kuitenkin varmistaa oman turvallisuutesi takia, että saat mukaasi kauppakirjan sekä syntymä- / alkuperäistodistuksen!
Lisätietoa:
- Paperiasiat haltuun -artikkeli
- Selvitä linnun CITES-luokka helposti
- Lisätietoa CITES-sopimuksesta
- Yhdistyksen dokumenttipohjat
Mitä CITES tarkoittaa?
CITES-sopimus (Convention on International Trade in Endangered Species of wild flora and fauna) on kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on rajoittaa luonnosta pyydettyjen uhanalaisten lajien kauppaa. CITES-säännösten noudattamatta jättäminen voi olla ympäristölain rikkomus. Lisäksi koska monet papukaijat ovat luonnossa uhanalaisia, on erittäin tärkeää, että niiden määrää ei pienennetä luonnossa pyydystämällä lemmikkikauppaa varten.
Lisätietoa:
- Lemmikkilintujen tuonti EU-jäsenvaltioista, Norjasta ja Sveitsistä Suomeen sekä lemmikkilintujen vienti Suomesta EU-jäsenvaltioihin, Norjaan ja Sveitsiin (Ruokavirasto)
- Lintujen tuonti Suomeen EU:n ulkopuolisista maista (Ruokavirasto)
- Suomen ympäristökeskus
- CITES-sopimuksen kotisivu
Onko lintuni CITES I-liiteen lintu?
CITES I-liitteen lintujen myyntiä kontrolloidaan tiukimmin ja niiden myynti tarvitsee aina viranomaisen luvan. Jos haluat tietää, kuuluuko tietty laji CITES:n piiriin ja mihin CITES-liitteeseen, vieraile: speciesplus.net -sivustolla.
ja kirjoita lajin latinankielinen tai englanninkielinen nimi hakukenttään ja paina "search"-näppäintä.Mitä tehdä uuden linnun tultua kotiin?
Tärkeintä on, että uusi lintu pääsee rauhassa kotiutumaan. Muuttaminen on usein stressavaa linnulle, joten tavoitteena on pitää muut stressin lähteet minimissä. Tähän lukeutuu myös linnun omistaja, jonka tulee antaa linnulle omaa tilaa ja aikaa. Vaikka uuden linnun saapuminen taloon onkin innostavaa, älä silti jää tuijottamaan lintua häkin vierelle vaan anna linnun kotiutua rauhassa.
Lintu kannattaa pyrkiä saamaan suoraan häkkiin, joko laittamalla kuljetushäkki uuden häkin pohjalle, tai laittamalla ovet kohdakkain niin, ettei lintu voi päästä karkuun.
Alkuun linnun kannattaa antaa olla häkissä aivan rauhassa. Ruoan ja veden voi vaihtaa rauhallisesti, liikoja lintua tuijottamatta. Yleensä on paras antaa linnun kotiutua jopa pari viikkoa ennen, kuin sen päästää vapaaksi. Näin on todennäköisempää, että se osaa myös takaisin häkkiin.
Miten kuljetan uuden linnun kotiini?
Paras vaihtoehto linnun kuljettamiseen on matkahäkki tai pieni lintuhäkki, josta löytyy linnuille sopivia orsia. Monesti myös muiden lajien häkit, kuten kissan kuljetushäkki tai koirien näyttelyhäkit voivat toimia, kunhan pinnojen väli on tarpeeksi pieni. Joitain pieniä lintuja, kuten peippoja, viiriäisiä ja joissain tilanteissa undulaatteja, voidaan kuljettaa lyhyitä matkoja myös pahvilaatikossa.
Huomioi seuraavat asiat:
- Lintujen matkahäkki kannattaa yleensä peittää edes osittain, jotta linnulla olisi turvallisempaa häkissä. Aremman häkin lintuhäkki tulisi peittää aina kokonaan.
- Matkahäkki tulee pitää lämpimänä kylmemmillä ilmoilla.
- Varmista, että häkin pohja on tiukasti kiinni häkissä sekä häkin ovi pysyy kiinni.
- Mahdollisuuksien mukaan (yleensä haettaessa papukaija kasvattajalta) linnun olisi hyvä mennä vapaaehtoisesti matkahäkkiin, jotta vältytään turhalta stressiltä.
Lintuhäkki
Voinko laittaa lintuni pyöreään häkkiin?
Lyhyt vastaus: et. Pieni pyöreä lintuhäkki vaikuttaa olevan samanlainen median luoma stereotypia, kuin kultakalakulho. Kumpikin vaihtoehto on käytännössä eläinrääkkäystä.
Mikä tahansa lintu tarvitsee paljon suuremman häkin, kuin esim. elokuvissa nähtävä pieni pyöreä häkki. Tämä ei tietenkään koske usean neliömetrin aviaariota, jos se sattuu olemaan pyöreä. Tosin linnun kannalta olisi parasta, jos häkissä olisi ainakin yksi häkin seinä huoneen seinää vasten, tai jokin muu turvallinen nurkka.
Miten ison häkin tarvitsen?
Hyvä lähtökohta häkkikoon kohdalla ovat entiset Maa- ja metsätalousministeriön suositukset. Vaikka nämä eivät otakaan huomioon kaikkia asioita, ovat ne silti suuntaa antavia, eikä niistä pitäisi ainakaan tinkiä normaalissa tilanteessa.
Häkin kokoon vaikuttavat eniten linnun koko sekä sen häkissä viettämä aika. Edelliset suositukset ovat yleensä ehdoton vähimmäismäärä linnulle, joka saisi olla 3-4 tuntia päivässä vapaana. Jos lintu on koko päivän vapaana, voi pienempikin häkki riittää. Jos se taas ei pääse päivittäin vapaaksi, tarvitsee se käytännössä usean neliömetrin lentohäkin.
Lisäksi lintuhäkin tulisi mahdollistaa linnulle mahdollisimman hyvin sen tyypillistä liikkumista luonnossa. Esimerkiksi monet lyhytpyrstöiset lajit (kuten amatsonit) ovat taitavia kiipeilijöitä, joten ne tarvitsevat tilaa tätä varten. Monet pitkäpyrstöiset lajit (kuten neitokakadut) taas tarvitsevat tilaa lentää, sillä ne eivät ole aivan näin taitavia kiipeilijöitä.
Lisätietoa:
- Laske tällä laskurilla, onko häkkisi tarpeeksi iso
- Papukaijojen häkkikokovaatimukset pakollinen paha (papukaija.fi)
Voinko tehdä lintuhäkin itse?
Riittävän suuria häkkejä voi olla haasteellista löytää, tai ne voivat maksaa satoja tai jopa tuhansia euroja. Monet harrastajat ovatkin päätyneet rakentamaan häkin itse. Tärkeintä on varmistaa, että käyttää myrkyttömiä materiaaleja, ja tekee häkistä linnun kannalta turvallisen.
Lisätietoa:
Mistä materiaalista lintuhäkin voi tehdä?
Turvallisesta ja myrkyttömästä materiaalista. Pienille linnuille kelpaavat hyvin puurunkoiset häkit (käsittelemätön puu), mutta isommat voivat jyrsiä itsensä näiden läpi. Muita hyviä vaihtoehtoja ovat metallista hitsattu ja pulverimaalattu häkki, sekä alumiinirunkoinen häkki.
Häkin seinän materiaalina voi käyttää mm. vaneria, ja vesivaneri toimii isommillakin linnuilla, sillä ne eivät yleensä saa mistään kiinni jyrsiäkseen sitä.
Millaista häkkiverkkoa itse tehtyyn häkkiin?
Suoranokkaisten lintujen kohdalla häkkiverkon materiaalilla ei ole niin paljoa väliä, sillä ne eivät kiipeile häkissä. Tärkeää on varistaa, ettei lintu saa päätään häkin verkon läpi. Pinnavälin siis tulee olla lajille sopiva.
Koukkunokat taas kiipeilevät verkossa, joten sinkitystä verkosta voi irrota sinkkiä ajan mittaan. Erityisesti kuumasinkittyä (kemikaalisesti sinkitty) verkkoa tulisi välttää. Turvallisimmat vaihtoehdot ovat ruostumaton teräs sekä pulverimaalattu verkko.
Voinko maalata lintuhäkin?
Lintuhäkkiä ei yleensä kannata lähteä maalaamaan, sillä ainakaan maalit eivät ole turvallisia. Poikkeuksena metallirunkoisen häkin pulverimaalaus, joka olisi suositeltavaa. Tällainen maali jää tiukemmin kiinni, ja tätä käytetään myös tehdasvalmisteisissa häkeissä.
Lelujen värjäämisessä käytetyt elintarvikevärit sekä marjat voisivat toimia puurunkoisissa häkeissä, mutta niillä voi olla vaikea saada tasaista väripintaa.
Tarvitseeko häkki pimentää yöksi?
Yleensä lintuhäkki kannattaa pimentää yöksi, jotta linnulle voi tarjota riittävän pitkät yöunet, erityisesti Suomen kesän pitkien päivien ajan. Lisäksi omistajaperheen puuhailut illalla voivat häiritä linnun nukkumista. Yleensä paras ratkaisu on säilyttää läpi vuoden 12/12 tunnin unirytmi.
Monesti pelkkä tavallinen tumma verho ei pimennä häkkiä täysin, joten kannattaa käyttää pimennyskangasta. Ison häkin kohdalla voit laittaa kattoon häkin ympärille verhokiskot, joista ripustat verhot roikkumaan.
Millaisia orsia laitan häkkiini ja miten?
Paras vaihtoehto on aina luonnonpuu. Häkin mukana tulleet muoviset tai puiset “luudanvarsiorret” voi heittää suosiolla pois. Eri paksuiset luonnonorret (lähtien erittäin ohuista aina liioitellun paksuihin) auttavat myös pitämään linnun kynnet lyhyinä sekä niistä saa hyvän otteen.
Erilaisia ja -muotoisia orsia kannattaa laittaa kulkemaan ympäri häkki niin, että lintu pääsee liikkumaan siellä luonnollisella liikkumistavalla. Orsia kannattaa olla eri kulmissa, jotta ne kuluttavat kynsiä eri paikoista. Mielekkäästi sijoitellut orret tekevät ympäristöstä myös mielenkiintoisemman linnun kannalta.
Mitkä puut sopivat orsimateriaaliksi?
Sopivia ovat mm. pihlaja, leppä, haapa, paju, koivu ja hedelmäpuut (omenapuu on usein suosittu vaihtoehto). Haitallisiksi lehtipuista on sanottu tuomea ja tammea, havupuissa taas on usein pihkaa. Oksat pitää poimia paikasta, jossa ei ole käytetty hyönteismyrkkyjä (esim. omenapuissa), eikä oksia saa saasteiden vuoksi poimia liian läheltä vilkasta autotietä.
Ulkoa tuotu puu kannattaa mahdollisuuksien mukaan käyttää saunassa, sekä ainakin jynssätä puhtaaksi kuumalla vedellä.
Miten kiinnitän orret häkkiin?
Orsien kiinnittämiseen löytyy paljon tapoja, esimerkiksi:
- Pujota orren päät pinnojen välistä
- Kiinnitä orret nippusiteillä pinnoihin
- Ruuvaa orren päähän koukku ja ripusta siitä
- Ruuvaa orren päähän ruuvi ja kiristä pinnaan kiinni
Mitä laittaa lintuhäkin pohjalle?
Yleisin materiaali häkkien pohjalla lienee sanomalehti. Tämä kelpaa hyvin varsinkin lajeille, jotka eivät vietä luonnossa paljoa aikaa maassa. Sanomalehtiä tosin kannattaa laittaa vasta pari viikkoa vanhoina, jotta painomuste ehtii kuivua.
Luonnossa maasta ruokaa etsivillä lajeilla (kuten neitokakadu ja undulaatti) kannattaa käyttää pohjamateriaalina jotain muuta, joka muistuttaisi enemmän maata. Hyviä vaihtoehtoja ovat mm. jyrsijöiden purut, kuivikepelletit, hiekkapuhallushiekka (“nollakokoa”, joka ei pölyä) tai hevosilla käytettävät pellava- ja hamppukuivikkeet.
Maasta ruokaa etsiville lajeille voi häkin pohjalle heittää esimerkiksi siemensekoitusta, jota linnut voivat etsiä maasta. Tämä toimii näillä hyvänä virikkeenä.
Muut tarvikkeet
Mitä tarvikkeita tarvitsen lintua varten?
Perustarvikkeisiin lukeutuvat:
- Lintuhäkki
- Orret
- Lelut ja muut virikkeet
- Ruoat
- Kiipeilytelineet
- Lintulamppu
- Matkahäkki
- Suihkupullo
- Juomakippo/-pullo
- Ruokakipot (tuoreet, siemenet, pelletit)
Lisätietoa:
Mitä tarvikkeita tarvitsen häkin ulkopuolelle?
Koska lähtökohtaisesti linnun tulee päästä päivittäin häkin ulkopuolelle, se tarvitsee siellä kiipeilytelineitä sekä virikkeitä.
Erilaisia kiipeilytelineitä voi ostaa valmiina tai tehdä itse. Helppo esimerkki on mm. joulukuusen- tai päivänvarjonjalkaan laitettu kiipeilypuu.
Millaisia kiipeilytelineitä voin tehdä itse?
Kiipeilytelineitä on helppo tehdä itse. Tässä muutamia ehdotuksia:
- Jalustaan kiinnitetty puu (siihen voi ruuvata lisää oksia)
- Kattosta roikkuvat telineet ja orret
- Seinään esimerkiksi L-raudalla kiinnitetyt orret
- Lattiatelineen päälle rakennettu viritelmä (voit kiinnittää orsia toisiinsa kulmamuhveilla)
Lisätietoa:
Tarvitsenko UV-valon/lintulampun?
UV-valoa antavalla lintulampulla on kaksi tehtävää: se edistää D-vitamiinin tuottamista linnun elimistössä, sekä mahdollistaa linnun nähdä koko spektrillään, sillä linnut pystyvät näkemään UV-valoa, jota ihmiset eivät näe. Tästä syystä linnulle tulisi hankkia lintulamppu.
Lintulampuksi tulisi hankkia juuri lintulampuksi suunniteltu lamppu (ei esim. matelijalamppu). Koska linnut näkevät noin 200 kuvaa sekunnissa, ja loisteputket välkkyvät taajuudella 60 kertaa sekunnissa, kannattaa loisteputkeen hankkia elektroninen sytytin (jota mm. Arcadia valmistaa) tai hankkia tavalliseen lamppukantaan menevä versio.
Lisätietoa:
Onko hiekkapaperiorsi sopiva kynsien lyhyenä pitämiseen?
Hiekkapaperiorsi voi hiertää linnun jalkapohjaa, joten sitä ei suositella käytettäväksi. Linnun kynnet pysyvät yleensä tehokkaasti sopivan pituisina luonnonorsilla. Kynsien kulumista voi tehostaa asettamallla orsia eri kulmiin niin, että linnut joutuvat käyttämään varpaiden puristusvoimaa kiipeilläkseen. Myös lentoonlähdöt ja laskeutumiset kuluttavat kynsiä, joten lentotila on linnulle tästäkin syystä tärkeää. Tarvittaessa häkkiin voi laittaa saataville myös betoniorren.
Onko ilmanpuhdistin tarpeen?
Linnut pölyävät paljon, joten kotona kannattaa ainakin imuroida säännöllisesti. Pienen lintumäärän kanssa ilmanpuhdistin ei ole välttämätön, mutta suuren määrän kanssa sitä kannattaa jo harkita.
Joka tapauksessa hyvästä ilmanpuhdistimesta on hyötyä ilmanlaadun kanssa, kunhan sitä muistaa puhdistaa säännöllisesti.
Perushoito ja ympäristö
Miten usein häkki pitää siivota?
Kysymykseen on vaikea antaa tarkkaa vastausta, sillä se riippuu mm. lintujen määrästä, häkin koosta, pohjamateriaalista, lintulajeista, ruokavaliosta ja monesta muusta tekijästä. Useimmat häkit kuitenkin kannattaa siivota vähintään kerran viikossa, joskus useamminkin.
Tarvitseeko lintua ulkoiluttaa häkin ulkopuolella päivittäin?
Jos lintu ei elä isossa lentohäkissä, eli aviaariossa, (pienten lajien kohdalla vähintään pari neliötä, isommilla tätä isompi), joka mahdollistaa lentämisen, lintua tulisi ulkoiluttaa päivittäin useamman tunnin ajan. Usein nyrkkisääntönä on vähintään 3-4 tuntia.
Häkin ulkopuolelle pääsy on linnulle tärkeä virike, sekä se mahdollistaa lentämisen niin, että se auttaa lintua pysymään hyvässä kunnossa. Pieneen häkkiin pitkiksi ajoiksi suljettu lintu ei voi hyvin, vaan se usein alkaa nyppimään itseään tai siitä tulee apaattinen.
Miten pitkän yöunen lintu tarvitsee?
Usein linnuille suositellaan 12 tunnin yöunta täysin pimeässä. Tämän avulla pystytään mm. hillitsemään linnun tarvetta pesiä keväisin, kun päivät alkaisivat muuten pitenemään ja tulemaan valoisemmaksi.
Häkki kannattaa pimentää täysin kunnollisilla pimennysverhoilla tai vastaavilla. Paksut tavalliset verhot päästävät usein valoa läpi.
Miten lämmintä linnulla tulisi olla?
Kodeissa lemmikkeinä elävät linnut pärjäävät hyvin samoissa lämpötiloissa, joissa ihmiset elävät. Ulkoiltaessa hyvä nyrkkisääntö on aloittaa se silloin, kun ihminen tarkenee ulkona T-paidassa. Eri lajien väleiltä voi löytyä eroja siitä, miten kylmässä ne pärjäävät ulkohäkissä, mutta ne pitäisi totuttaa varovasti viileämpiin lämpötiloihin.
Voinko typistää linnultani siipisulat?
Lintujen siipisulkien leikkaaminen lentämisen vaikeuttamiseksi on lailla kiellettyä Suomessa. Laki astui voimaan vuoden 2024 alussa. Siipisulkien leikkaamisella on lukuisia haitallisia vaikutuksia.
Lisätietoa:
- Lintujen siipisulkien leikkaaminen on kiellettyä -artikkelissa esitellään tarkat lainkohdat ja avataan siipisulkien leikkaamisen haitat.
Miten pitkään lintu selviää ilman hoitoa?
Jo eläinsuojelulaki määrää, että eläimen kunto ja terveydentila sekä hyvinvointi on tarkastettava vähintään kerran päivässä ja tarvittaessa useamminkin. Nyrkkisääntö on siis hankkia lemmikkilinnuille hoitaja tai hoitopaikka, mikäli olet poissa kotoa yhdenkin yön. On tärkeää, että linnun vesi ja tuoreruoat vaihdetaan ja linnun vointi tarkastetaan päivittäin.
Linnulle voit etsiä hoitopaikan, joka osaa toimia lintujen kanssa, tai lyhyttä parin yön matkaa varten pyytää jonkun hoitamaan linnut kotonasi.
Miten usein vesi tulisi vaihtaa?
Huolimatta siitä, onko linnulla juomakippo vai -pullo, vesi tulee vaihtaa päivittäin. Juomakippoihin kertyy helposti paljon ylimääräistä roskaa. Juomapulloihin voi taas kerääntyä nopeammin bakteereja.
Terveydenhoito
Miten tunnistan sairaan linnun?
Seuraavat merkit kertovat yleensä sairaudesta:
- Lintu on tavallista pidempiä aikoja paikoillaan höyhenet aivan pörröllään
- Se on muuten tavallista apaattisempi
- Se ei yritä paeta asioita, joita normaalisti pelkäisi
- Lintu ei syö tai juo kunnolla
- Se oksentaa (ei pidä sekoittaa ruokkimisyrityksiin)
Lisätietoa:
- Ensiapu - Mitä tehdä hätätilanteessa? -artikkeli kokoaan lyhyen muistilistan linnunomistajien käyttöön. Hätätilanteessa ole aina yhteydessä eläinlääkäriin.
- Eläinlääkärilistalta voit löytää lintuosaavien eläinlääkäreiden yhteystietoja.
Lintuni näyttää sairaalta tai loukkasi itsensä, mitä teen?
Aivan ensimmäiseksi ota yhteys lintuja hoitavaan eläinlääkäriin! Löydät listan lintuja hoitavista eläinlääkäreistä yhdistyksen sivustolta: Lista lintuja hoitavista eläinlääkäreistä.
Ensiavun tärkein tarkoitus on aina saada lintu turvalliseen paikkaan, jossa se ei voi loukata itseään lisää, sekä erityisesti pyrkiä välttämättään stressiä.
Ensiapuna voit tehdä seuraavat asiat:
- Eristä lintu omaan pieneen häkkiin
- Pidä lintu lämpimänä esimerkiksi hehkulampun avulla
- Anna linnulle häkkiin vettä ja esimerkiksi hedelmiä (tai mitä se suostuu syömään)
- Verenvuotoa voi yrittää tyrehdyttää tähän tarkoitukseen sopivalla jauheella, jota saa apteekista. Pienempään vuotoon myös perunajauho käy mainiosti.
- Seinään/ikkunaan törmännyt lintu tulisi laittaa pimeään
Lisätietoa:
- Ensiapu - Mitä tehdä hätätilanteessa? -artikkeli kokoaan lyhyen muistilistan linnunomistajien käyttöön. Hätätilanteessa ole aina yhteydessä eläinlääkäriin.
Miten pidän lintuni kynnet lyhyinä?
Paras tapa pitää kynnet lyhyinä on edistää niiden luonnollista kulumista. Tämä tapahtuu eri paksuisten ja eri kulmiin sijoiteltujen luonnonorsien avulla. Jotta kynnet voisivat pysyä lyhyinä, on linnun myös käytettävä näitä.
Varsinkin isompi kesy lintu on mahdollista opettaa antamaan jalkansa kynsien leikkuuta tai viilausta varten. Jos tämä ei ole mahdollista, voi linnun joutua ottamaan kiinni kynsien leikkuuta varten. Paras olisi, että väkisin kiinni pitämisestä ei tulisi rutiinia, vaan tämä tehdään vain tarvittaessa ja muokataan ympäristöä siihen suuntaan, että kynnet kuluisivat itsestään.
Lisätietoa:
- Kynsienhoitovinkkejä papukaijoille -artikkeli.
Onko teflon vaarallista?
Jos teflonpannu pääsee ylikuumenemaan hellalla (yleensä unohtunut tyhjänä), nousee siitä hajuttomia ja ilmaa kevyempiä kaasuja, jotka voivat olla linnuille kohtalokkaita. Suomessa on aikaisemmin kuollut tällaisen vahingon takia suuri määrä lintuja.
Myös monissa vedenkeittimissä, ilmankostuttimissa, itse puhdistavissa uuneissa jne on käytetty teflonia. Monet harrastajat suosivat teflonpannujen sijaan valurautapannuja tai muita myrkyttömiä pinnoitteita.
Mistä löydän eläinlääkärin linnulleni?
Läheskään kaikki eläinlääkärit eivät osaa hoitaa lintuja. Yhdistys ylläpitää eläinlääkärilistaa, josta voit löytää lintuja hoitavia eläinlääkäreitä.
Miten leikkaan lintuni kynnet?
Jos linnun kynnet ovat pääseet kasvamaan liian pitkiksi, eikä lintua pysty opettamaan antamaan jalkaa vapaaehtoisesti kynsienleikkuuta varten, voit joutua ottamaan linnun kiinni tätä operaatiota varten. Tarvitset pyyhkeen sekä papukaijan kynsienleikkuuseen soveltuvat kynsisakset, esim. kissan kynsisakset.
Jos linnun kynnet vaikuttavat kasvavan nopeammin, kuin ne kuluvat, kannattaa silti miettiä orsien uudelleenjärjestelyjä, jos se auttaisi kuluttamaan kynsiä paremmin. Kiinnipitäminen voi olla erittäin stressaava kokemus linnulle.
Kynsiä leikatessa on tärkeää seurata, ettei leikkaisi kynnessä kulkevaa verisuonta. Tämä aiheuttaisi verenvuotoa ja kipua linnulle. Suositeltavaa on edetä rauhassa leikkamalla vain pieniä paloja kerrallaan. Varmuuden vuoksi lähelle kannattaa varata verenvuodon tyrehdyttävää ainetta, kuten perunajauhoja. Vaaleista kynsistä verisuonen voi nähdä kirkasta valoa vasten.
Jos leikkaaminen epäilyttää, pyydä avuksi joku kokenut harrastaja tai käytä lintu eläinlääkärillä.
Ruokavalio
Millaista ruokavaliota lintuni tarvitsee?
Ei ole olemassa mitään yleistä linnulle sopivaa ruokavaliota, vaan ihanneruokavalio jäljittelee linnun luonnossa syömää ruokavaliota. Yleensä se koostuu sopivasta siemensekoituksesta, päivittäisistä tuoreruoista (paino vihanneksilla kasvisten sijaan), iduista ja versoista sekä isommilla lajeilla osittain myös pähkinöistä. Lisäksi jotkin suoranokkaiset lajit voivat tarvita hyönteisiä.
Pellettejä voi syöttää pääosin linnuille osana ruokavaliota, mutta ruokavalion ei tulisi rakentua vain niiden varaan tai päälle.
Tarvitseeko papukaijani pellettejä?
Linnulle voi tarjota tasapainoisen ja riittävän ruokavalion ilman pellettejä. Tavoitteena pitäisikin olla monipuolinen lajityypillinen ruokavalio. Tämä vaatii perehtymistä oman lajin ruokavalioon.
Monet harrastajat kuitenkin pitävät pellettejä saatavilla, kunhan ruokavalio ei painotu niihin liikaa. Pelletit ovat myös hyvä vaihtoehto, jos lähtee yöksi pois, eikä voi jättää tuoreruokia kippoihin pilaantumaan.
Mitä luonnon kasveja linnuille voi antaa?
Suomen luonnosta löytyy paljon linnuille sopivia kasveja.
Kesä ja kasvit -artikkelissa muutamia tutuimpia turvallisia luonnonkasveja kuvien kera.
Linnuille turvalliset ja haitalliset kasvit -foorumijulkaisu listaa kattavammin kasveja niin huone- kuin pihakasvien osalta.
Tarvitseeko lintuni ruoansulatushiekkaa?
Vaikka esimerkiksi undulaateille ja neitokakaduille monesti edelleen suositellaan ruoansulatushiekkaa, eivät ne oikeasti sitä tarvitse. Yleensä ruoansulatushiekkaa ei suositella annettavan millekään papukaijalinnuille.
Jotkin suoranokkaiset lemmikkilintulajit voivat tarvita ruoansulatushiekkaa siementen hienontamiseen kuvussa. Varmista tämä erikseen oman lajisi hoito-ohjeista.
Virikkeet ja lelut
Miksi lintu tarvitsee leluja?
Lelut ovat osa linnun virikkeellistämistä. Aikuiset linnut eivät leiki leluilla varsinaisesti samalla tavalla, kuin lapsi leikkii, vaan tavoitteena on tarjota linnulle jotain tekemistä. Luonnossa linnulla kuluisi suurin osa ajasta ravinnon hankkimiseen. Koska kotonamme lintu voi usein syödä ruokansa paljon nopeammin, se tarvitsee jotain tekemistä loppuajaksi.
Jos lintu ei saa riittävästi virikkeitä, sen hyvinvointi kärsii. Se luultavasti aiheuttaa alkuun stressiä, joka voi johtaa esimerkiksi höyhenten nyppimiseen, huutamiseen tai apaattisuuteen.
Mitä leluja/virikkeitä lintuni tarvitsee?
Linnun virikkeellistäminen on paljon muutakin, kuin pelkkiä leluja. Sitä pitää myös muistaa kehittää jatkuvasti, sillä lintu voi kyllästyä nopeasti erityisesti perinteisiin leluihin. Virikkeellistämiseen voi käyttää esim. seuraavia asioita:
- Reilusti perinteisiä leluja papukaijoilla, joita voi jyrsiä (nämä harvoin kiinnostavat suoranokkia)
- Ruokalelut ja ruoan käyttö virikkeellistämiseen
- Seura
- Mielenkiintoinen ja vaihteleva ympäristö
Suoranokat eivät juurikaan hyödy perinteisistä leluista, ja jyrsittävä materiaali voi jopa lisätä pesimäintoa. Nämäkin linnut hyötyvät kuitenkin ruoalla virikkeellistämisestä, kuten salaattipalloista (turvallinen, johon kynsi ei voi jäädä kiinni) sekä hedelmävartaista.
Lisätietoa:
Tarvitseeko lintuni peilin?
Vaikka peiliä on pidetty yleensä pienemmillä linnuilla leluna, ei sitä tulisi käyttää. Peilissä näkyvä lintu voi käyttäytyä arvaamattomasti ja lisätä näin stressiä. Toisaalta peilistä vieroittaminen voi olla linnulle erittäin stressaavaa.
Peilin sijaan kannattaa hankkia linnulle lajitoveri. Kahdesta linnusta on harvemmin paljoa enempää vaivaa, kuin yhdestäkään.
Lisätietoa:
- Lintuharrastuksen myyttejä: peili papukaijan leluna -artikkeli papukaija.fi -sivustolla perustelee hyvin, miksi peili kannattaa jättää pois lintujen virikkeistä.
Voinko tehdä linnuilleni itse leluja?
Ehdottomasti! Näin pysytyt helposti lisäämään lintusi virikemäärää ja vaihtelemaan leluja useammin. Päästäksesi alkuun tarvitset käsittelemätöntä puuta, sisalnarua, sahan sekä poran.
Lisätietoa:
- Tee-se-itse-nurkka Papukaija.fi-sivustolla
Millaiset materiaalit ovat turvallisia leluissa?
Turvallisia materiaaleja ovat mm. käsittelemätön puu (tässä toimivat myös ulkoa tuodut, jotka kannattaa käyttää saunassa, sekä esimerkiksi bambu) ja sisalnaru. Jo näistä pystyy rakentamaan paljon erilaisia leluja.
Ruokaleluissa tulisi välttää sinkittyjä metalliosia, jos ruoka pääsee koskemaan näihin. Erityisen tärkeää se on tuoreruokien kohdalla, joiden vesi voi liottaa sinkkiä.
Millaiset lelut ovat vaarallisia?
Seuraavat asiat ovat aiheuttaneet tai voivat aiheuttaa vaaratilanteita:
- Rispaantuneet narut ja kankaat, johon jalka jää kiinni
- Myrkylliset ja käsitellyt materiaalit
- Avainrenkaat (papukaijalla riittää voimaa saada nokkansa jumiin)
- Oman linnun kokoon nähden vääränkokoiset ketjut (jalka voi jääd kiinni), tai ketjut, joiden lenkkien päät on liitetty huonosti toisiinsa
Miten voin värjätä leluja?
Itse tehtyjen lelujen värjäämiseen voi käyttää sekä turvallisia elintarvikevärejä, että erilaisia marjoja (puulelun voi keittää marjoilla värjätyssä vedessä ja laittaa kuivumaan).
Käyttäytyminen ja koulutus
Miksi lintuni tekee nokallaan raskuvia ääniä?
On aivan tavallista, että linnut narskuttelevat nokkaansa käydessään nukkumaan. Tällöin ne ovat usein rentoutuneen näköisiä, höyhenet hieman pörröllään sekä mahdollisesti toinen jalka ylhäällä.
Miksi lintuni seisoo yhdellä jalalla?
Monet linnut nukkuvat toinen jalka ylhäällä, luultavimmin säästääkseen lämpöä, sillä jalan suojana ei ole sulkia. Tämä on siis aivan normaalia nukkuvalle tai lepäävälle linnulle.
Joskus lintu voi aristaa jalkaansa, jos se on loukannut sen. Tällöin lintua kannattaa tarkkailla, ja ottaa tarvittaessa yhteys eläinlääkäriin.
Miten saan lintuni takaisin häkkiin?
Linnun tulisi aina palata vapaaehtoisesti häkkiin, jotta se pysyisi linnun kannalta turvallisena paikkana viettää aikaa; tarpeeton kiinniottaminen on linnulle tarpettonta stressiä. Parhaiten tämä onnistuu, kun häkkiin palaamisesta esim. illalla tekee rutiinin: päivän paras ruoka saadaan tässä yhteydessä häkissä.
Ohessa pieni muistilista aiheeseen liittyen:
- Pidä huoli, että häkki on miellyttävä paikka viettää aikaa
- Riittävän suuri häkki
- Riittävästi virikkeitä
- Häkin sopiva sijoittelu
- Anna linnulle riittävästi aikaa häkin ulkopuolella
- Harjoittele häkkin palaamista riittävästi
- Älä pidä häkkiin palaamista hamaan tulevaisuuteen asti selvyytenä
Lisätietoa:
- Lemmikkilinnun ensimmäinen vapaanaolo -artikkelin loppupuolella tietoa, kuinka toimia häkkiin palaamisen pulmatilanteissa ja muodostaa häkkiin palaamisen rutiiniksi.
Miten voin kesyttää lintuni?
Linnun kesyttäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että lintu oppii, ettei ihminen ole pelottava asia. Sen pitäisi tapahtua aina rauhallisesti linnun ehdoilla, ilman linnun ahdistamista. Missään nimessä ei tule käyttää mitään asioita, jotka estävät lintua pakenemasta, kuten linnun kiinnipitämistä.
Yksinkertaisesti voi sanoa, että kun linnulle luo ympäristön, jossa se voi hyvin eikä joudu pelkäämään mitään, se kesyyntyy ajan kanssa.
Lisätietoa:
Miten kauan kesyttämisessä kestää?
Kesyttämiseen kuluvaa aikaa on mahdoton sanoa, sillä tähän vaikuttavat sekä linnun aikaisemmat kokemukset ihmisestä, että ihmisen oma toiminta. On tärkeää, että lintu saa kesyyntyä rauhassa ilman liikaa yrittämistä.
Parhaimmillaan emojenkin ruokkimat poikaset voivat astua ihmisen kädelle parissa päivässä, jos kasvattaja on antanut ihmisistä hyviä kokemuksia. Ihmistä pelkäämään oppineilla linnuillta voi taas kestää kuukausiakin, ennen kuin lintu oppii luottamaan ihmiseen uudestaan.
Miten saan puettua linnulleni valjaat?
Valjaiden pukemisen opettaminen voi olla vaikeimpia koulutettavia asioita linnulle. Lähtökohtana tulee olla, ettei valjaita joudu laittamaan koskaan väkisin linnun päälle, vaan kaikki tapahtuu vapaaehtoisesti. Jos lintu pyristelee vastaan, voi tilanne olla sen kannalta äärimmäisen stressaava.
Käsittelyyn tottuneelle linnulle valjaat voi saada puettua suhteellisen helposti, jos lintu esimerkiksi antaa ihmisen nostaa siipeään. Jos näin ei ole, kannattaa aloittaa opettaminen varovasti siitä, että lintu ensiksi laittaa päänsä lenkistä läpi.
Lisätietoa:
- Kaikuja 2/2011 - uutiskirjeessä lyhyt teksti aiheesta
Mitä/miten voin opettaa linnulleni temppuja?
Käytännössä mikä tahansa papukaija voi oppia suuren määrän temppuja, kuten esineen noutamista tai koripallon pelaamista. Suurin rajoite on lähinnä kouluttajan osaaminen ja mielikuvitus.
Temppujen opettaminen tapahtuu etenemällä vaihe vaiheelta hitaasti: ensiksi opetetaan pienin mahdollinen askel, josta edetään hiljalleen kohti lopullista versiota.
Lisätietoa:
Villiintyykö kesy lintuni, jos hankin sille lajitoverin?
Ei.
Suurimmalla osalla linnuista on niin suuri tarve seuralle, että lajitoverin puutteessa ne hakeutuvat ihmisen seuraan. Jos tätä puutetta ei ole, ne eivät välttämättä hakeudu jatkuvasti ihmisen seuraan.
Ei kuitenkaan voida missään nimessä sanoa, että lintu villiintyisi, jos se saisi lajitoverin. Jos ihmisestä on hyviä kokemuksia ja syitä tulla ihmisen luokse löytyy (mm. temppujen opettelu tai muu linnun kannalta hauska puuhailu), tulee lintu hakeutumaan ihmisen seuraan jatkossakin.
Lajitoveri on linnun hyvinvoinnin kannalta lähtökohtaisesti parempi vaihtoehto. Jos linnulle ei anna syytä pelätä ihmistä, on sinulla luultavasti hetken päästä kaksi kesyä lintua, jotka viihtyvät ihmisseurassa.
Täytyykö papukaija pitää ihmisen silmien tason alalpuolella?
Ei täydy, eikä tämä ole suositeltavaa. Linnun hyvinvoinnin kannalta olisi suotavaa, että sillä olisi orsia häkissä ja häkin ulkopuolella, jotka ovat ihmisiä korkeammalla.
Kyseessä on pitkäaikainen papukaijaharrastajien keskuudessa elävä myytti, joka lähtee oletuksesta, että lintujen arvoasteikko parvessa määräytyisi sen käyttämän orren korkeuden perusteella. Papukaijoilla ei kuitenkaan ole havaittu mitään valtahierarkioita luonnossa.
Ongelmat, joiden sanotaan korjaantuvan tuomalla papukaija ihmisen silmien tason alalpuolelle, johtuvat aivan muista syistä, kuten pelosta. Tällöin niihin pitäisi etsiä keinot, jotka edistävät linnun hyvinvointia ja opettavat sille toivottuja asioita.
Lisätietoa:
Käyttäytymisongelmat
Miksi lintuni puri minua?
Linnut, mukaanlukien papukaijat, eivät käytä puremista osana normaalia kanssakäymistä. Pureminen on lähtökohtaisesti vasta viimeinen puolustautumiskeino, jos elekieli ja pakeneminen eivät auta. Toisin kuin aikaisemmin on opetettu, pureminen ei tarkoita, että lintu yrittäisi dominoida ihmistä.
Lintu voi purra ihmistä esimerkiksi päästäkseen pois ahdistavasta tilanteesta tai puolustaessaan resurssejaan. Se voi olla myös oppinut, että puremisella saa ihmisen käden pois, jos pitää tätä epämiellyttävänä, ja käyttää puremista herkemmin jatkossa.
Pureminen ei koskaan ole linnun vika, sillä se toimii tilanteessa vain parhaakseen näkemällä tavalla. Onkin omistajan vastuulla, ettei hän laita lintuaan tilanteeseen, jossa se kokee tarpeelliseksi purra ihmistä.
Lisätietoa:
- Pureman kunnioittaminen -artikkeli
Mitä tehdä, kun lintu puree?
Ensimmäinen askel linnun purtua ihmistä on päästä tilanteesta pois niin, ettei kummallekaan tule vammoja. On tärkeää pitää päänsä kylmänä, eikä lähteä kostamaan puremista linnulle.
Pureminen ei koskaan ole linnun vika, joten sitä ei tulisi rangaista puremisesta. Esimerkiksi jonkinlainen “välitön palaute”, kuten nokkaan kopauttaminen tai muu vastaava rangaistus, tekee jo pelottavasta tilanteesta linnun kannalta vain entistä ahdistavamman. Tällöin mahdollisesti lisätään puremisen todennäköisyyttä tulevaisuudessa.
Puremisen kohdalla avainasemassa on sen välttäminen. Linnun elekieltä pitää pyrkiä kunnoittamaan, ja perääntymään tilanteesta ennen, kuin lintu kokee sen niin ahdistavana, että se purisi. Ihminen pystyy löytämään linnun kannalta hyvän kiertotien saada asiat menemään toivomaansa suuntaan, lintu yleensä ei.
Lisätietoa:
- Pureman kunnioittaminen -artikkeli
Miten pidän lintuni pois kielletyistä paikoista?
Lintu päätyy usein ei-toivottuihin paikkoihin, jos sillä ei ole riittävästi sallittua mielekästä tekemistä, tai ei-toivottu paikka/asia (kuten kirjahylly) on riittävän mielenkiintoinen, sekä helposti saatavilla. Linnun säännöllinen häätäminen pois tällaisista paikoista ei välttämättä opeta sille mitään, mutta voi saada linnun pelkäämään ihmistä.
Parhaiten tämä onnistuu seuraavilla askeleilla:
- Pidä huoli, että linnulla on riittävästi sallittuja paikkoja ja mielekästä tekemistä häkin ulkopuolella
- Tee huoneesta riittävän lintuturvallinen, jotkin paikat kannattaa suojata
- Vahvista sallituissa paikoissa olemista
- Älä palkitse lintua kiellettyyn paikkaan menemisestä
Miten saan lintuni lopettamaan huutamisen?
Täysin hiljaista lintua ei ole edes olemassa. Jotkin linnut voivat huutaa, kun niillä on kivaa, kun niillä on tylsää, sekä kun muuten vain huutavat. Usein myös linnut huutavat toisilleen. Joskus huutaminen voi olla merkki siitä, että jokin on vialla tai jotakin puuttuu. On kuitenkin asioita, joilla huutamiseen voidaan vaikuttaa:
- Älä vahingossakaan palkitse lintua huutamisesta esimerkiksi menemällä sen luokse tällöin. Näin se ei opi huutamaan perään
- Tarjoa linnulle lisää virikkeitä. Monesti jotain puuhaileva lintu ei huuda, joten tämä voi vähentää huutamista
- Tarkista, että linnun perustarpeet on täytetty, esimerkiksi ettei ruoka ole päässyt loppumaan
Lisätietoa:
Miksi lintuni on alkanut pelkäämään minua?
Linnut eivät ala pelkäämään mitään asioita ilman syytä. Jos kesy lintu alkaa yllättäen pelkäämään ihmistä, on siinä taustalla jotain huonoja kokemuksia tästä ihmisestä, tai ihmisistä yleensä. Pelottelijan ei tarvitse olla lintua hoitava ihminen: lintu voi oppia yleistämään pelon muihin ihmisiin.
Yksi yleinen syy yllättävälle villiintymiselle on se, että lintua säännöllisesti häädetään pois tietyistä paikoista (monesti sillä oletuksella, että lintu oppisi tämän olevan kiellettyä). Tilanteessa lintu säikähtää ihmistä, ja säännöllinen säikyttely opettaa linnun pelkäämään ihmistä.
Kannattaa kysyä itseltäsi seuraavat kysymykset:
- Teetkö jotain asioita, jotka lintusi kokee uhkaavana, vaikka et itse pidä näitä uhkaavana?
- Saako lintusi joistain muista ihmisistä huonoja kokemuksia?
Kannattaa myös lukea linnun kesyttämisestä, jotta ymmärtäisit paremmin syitä linnun kesyyntymiseen ja sen kautta mahdollisesti villiintymiseen: Papukaijan kesyttäminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.
Miksi lintuni ei kesyynny?
Lintu kesyyntyy, kun se oppii, että ihminen ei ole sille uhka, vaan ihmisen seura johtaa sen kannalta hyviin asioihin. Lintu ei kesyynny, jos se kokee ihmisen käyttäytymisen uhkaavana, vaikka ihminen ei tätä itse tarkottaisi.
Mikä tahansa liika ahdistaminen ja yrittäminen voi alkaa pelottamaan lintua. Jos lintu on ahtaassa tilassa, josta ei pääse pakoon, ei sitä välttämättä huomaa, ellei lue linnun elekieltä tarkasti. Muista, että luottamus on paljon helpompi menettää, kuin saada. Pyri siihen, että lintusi tulisi luoksesi.
Usein lintu ottaa ruokaa tai astuu ihmisen kädelle häkissä, mutta ei häkin ulkopuolella. Tämä johtuu luultavasti siitä, että linnulla ei ole mahdollisuutta perääntyä riittävän kauas häkin sisällä, mutta häkin ulkopuolella se pääsee pakoon ahdistavaa ihmistä. Kesyttämisen tulisi siis tapahtua häkin ulkopuolella, jossa voit nähdä, miten lintusi reagoi sinuun.
Lisäksi yleistä on yrittää opettaa linnulle “kiellettyjä” asioita häätämällä sitä pois ja huutamalla ei:tä. Tämä on kuitenkin linnun näkökulmasta (erityisesti villimmän) pelottavaa, joten toistuvat tällaiset kokemukset opettavat, että ihminen on pelottava asia.
Tyypillisiä virheitä lintua kesytettäessä:
- Liika yrittäminen ja vieressä oleminen, joka ahdistaa lintua
- Linnun kesyttäminen sen ollessa häkissä
- Linnun pelottelu ja poishäätäminen
- Linnun ottaminen kiinni väkisin (älä koskaan yritä kesyttää lintua pitämällä sitä väkisin kiinni!)
Lisätietoa:
Miten saan höyhenten nyppimisen loppumaan?
Höyhenten nyppiminen on ikävä, varsinkin isoilla papukaijoilla esiintyvä ongelma, joka voi vaihdella lievästä höyhenien vahingoittamisesta käytännössä kaikkien höyhenten poistamiseen, joihin lintu ylttää. Tälle ongelmalle voi olla monta syytä.
Ensiksi kannattaa käyttää lintu eläinlääkärillä, jotta voidaan varmistua, ettei kyseessä ole mikään lääketieteellinen ongelma. Taustalla voivat olla myös ongelmat ruokavalion kanssa, kuten linnulle huonosti sopivat pelletit.
Jos kyse ei ole näistä, monesti kyseessä on stressin aiheuttama ongelma. Tällöin on tärkeää pyrkiä puuttumaan stressin aiheuttajaan. Yleisiä syitä ovat mm:
- Virikkeetön ympäristö ja/tai liian pieni häkki sekä liian pitkä häkissä vietetty aika
- Pesimisvireen aiheuttama stressi, kun lintu ei pääse pesimään
- Käsinruokituilla eroahdistuksen aiheuttama stressi
- Lintua pelottava/stressaava ympäristö
Lisätietoa:
Miten saan lintuni ymmärtämään, että olen parven johtaja/pomo?
Usein tätä kysytään, kun papukaija ei tee asioita, kuten ihminen haluaa, tai käyttäytyy aggressiivisesti ihmistä kohtaan. Kyseessä on pitkään lemmikkilintuharrastajien keskuudessa elänyt väärinkäsitys. Luonnossa papukaijoilla ei ole havaittu valtahierarkoita, eikä täten ole kohtuullista olettaa, että linnun käyttäytyminen kotona johtuisi siitä, ettei se “tiedä paikkaansa”.
Monesti ongelmat johtuvat siitä, että lintu ei koe tekemistä, kuten häkkiin menemistä, tekemisen arvoisena. Se ei välttämättä edes tiedä, mitä ihminen siltä odottaa. Tälläisissa tilanteissa lintu voidaan opettaa tekemään vapaaehtoisesti asiat, joita siltä odotetaan.
Aggressiivisuuden taustalla taas on usein pelko: lintu pelkää ihmistä, joten puolustautuu puremalla. Se voi myös nopeasti oppia, että puremalla saa käden pysymään pois, joten tästä syystä puree. Tällöin avainasemassa on opettaa, ettei ihmistä ole syytä pelätä.
Jos linnulle yrittää opettaa väkisin, että ihminen on “pomo”, johtaa tämä yleensä linnun hyvinvoinnin heikkenemiseen, sillä tätä yleensä käytetään rajuja keinoja, kuten paniikissa vastaan pyristelevän linnun kiinnipitämistä.
Lisätietoa:
Pesittäminen ja kasvatus
Mitä eroa on kasvattajalla ja pesittäjällä?
Pesittäjä on toimintaansa aloitteleva tai satunnaisesti lintujaan pesittävä henkilö. Kasvattajaksi taas mielletään kokeneempi harrastaja, jonka toiminta on suunnitelmallisempaa ja jolle on jo kertynyt enemmän osaamista. Monien pienikokoisten papukaijojen, kuten undulaattien ja neitokakadujen kohdalla yksi kasvattajan kriteereistä on se, että pesitettäviä pareja on useampi kuin yksi.
Kannattaa huomioida, että Suomessa kuka tahansa voi kutsua itseään kasvattajaksi, joten itsensä nimeäminen kasvattajaksi ei välttämättä kerro mitään. Yhdistyksellä on kuitenkin oma kasvatusprojekti, jonka kautta kasvattaja voi saada yhdistyksen sertifikaatin: Kasvattajalista.Mitä tehdä, kun lintuni munii?
Voit heittää munat pois. Joillakin lajeilla on taipumusta krooniseen munintaan, jossa naaras munii enemmän kuin se kestäisi fyysisesti. Tällaisten lajien kohdalla munat kannattaa keittää ja palauttaa haudottavaksi siihen asti, että naaras kyllästyy. Joidenkin lajien, kuten viiriäisten kohdalla ei ole mitenkään epätavallista, että munat hyödynnetään ihmisten ravintona.
Jos haaveilet pesittämisestä, ota selvää hyvissä ajoin yksityiskohtaisesti, mitä lajisi pesittäminen vaatii. Älä kuitenkaan aloita pesitystä vahingossa tulleilla munilla ilman aiempaa pesityskokemusta, sillä tällöin tietotasosi on todennäköisesti vielä puutteellinen.
Lisätietoa:
Mitä tehdä "vahinkomunille"?
Varmin tapa tuhota vahinkomunat on keittää ne. Joissakin lähteissä mainitaan ravisteleminen ja neulalla kuorikalvojen puhkominen, mutta nämä menetelmät ovat epävarmempia.
Lisätietoa:
Mitä pitää ottaa huomioon, jos haluan pesittää lintujani?
Ota erittäin tarkasti selvää pesitettävän lajin pesimäkäytöksestä, ympäristöllisistä vaatimuksista, pesimäajan ravitsemuksesta ja muista ominaispiirteistä. Älä tyydy vain yhteen lähteeseen, vaan haali niin paljon tietoa kuin voit. Muista, että poikaset ovat luovutusikään asti vastuullasi, eli yleensä useita kuukausia lajista riippuen.
Ota huomioon, että monien lintujen kohdalla pesittäminen luo niin vahvan siteen emojen välille, että ihmisen rooli linnun elämässä on pienenee aikaisempaan nähden, vaikka lintu olisikin kesy.
Pohdi tarkasti, onko sinun taloudellisesti mahdollista pesittää. Onko sinulla tarpeeksi tilaa koko pesueelle? Onko sinulla varaa ruokkia emojen lisäksi kokonainen poikue? Jaksatko kuunnella poikasen kerjäysääntä vaikka keskellä yötä? Löydätkö kaikille poikasille vastuuntuntoisen kodin?
Lisätietoa:
- Kasvttajalistan yhteydestä löydät eettisen kasvattamisen periaatteet, joita kannattaa noudattaa
Lintuni parittelevat, tarvitsevatko ne pöntön?
Eivät tarvitse, jos et ole pesittämässä. Joskus linnut parittelevat ilman sen suurempia aikeita pesiä. Parittelu ei ole siis merkki siitä, että munia olisi välttämättä tulossa.
Miten hillitsen pesimävirettä?
Pesimävirettä voi hillitä vaikuttamalla seikkoihin, jotka kyseessä olevalla lajilla kiihottavat virettä. Yleensä kyse on valon, sateen ja tuoreravinnon määrästä. Kolopesijöillä myös pimeät kolot voivat laukaista linnun pesimisinnot.
Kannattaisiko minun käsinruokkia poikaset?
Käsinruokinta on ollut pitkään suosittu tapa kesyttää poikaset, mutta nykyisin sitä ei suositella. Käsinruokinnasta vaikuttaisi olevan potentiaalisesti haittaa linnuille, joten on parempi, että poikaset saavat kasvaa emojen hoivissa herkimmän kautensa.
Käsinruokintaa ei tulisikaan käyttää linnun kesyttämiseksi, vaan vain tilanteessa, jossa poikasen hyvinvointi sitä vaatii. Tosin poikasta, jolla ei ole edellytyksiä hyvään ja itsenäiseen elämään, ei kannata käsinruokinnallakaan pelastaa.
Poikasista saa kesyjä myös sillä, että niitä käsittelee vasta niiden tultua ulos pöntöstä, kun ne tulevat vapaaehtoisesti ihmisen luokse.