Lajiesittely:
Suomuaratit
Suomuaratit ovat pienten arattien suku, johon kuuluu noin 30 lajia. Kooltaan ne ovat noin 20-25 senttimetriä pitkiä pitkähkön pyrstönsä kera.. Suomuarattinimitys tulee siitä, että suurimmalla osalla näistä linnuista on pään ja kaulan alueen sulissa suomumainen väritys. Sukua kutsutaan suomenkielisessä harrastuksessa myös sen tieteellisellä nimellä Pyrrhura.
Luonne:
Pyrrhurat eli suomuaratit ovat temperamenttisempia kuin isommat aratit. Kaikki lajit ovat aktiivisia, kommunikoivat paljon sekä toistensa että omistajiensa kanssa ja kaikkia on helppo kouluttaa positiivisesti vahvistamalla. Ne saattavat olla hyvin reviiritietoisia ja myös luonnossa niiden on havaittu tekevän hyökkäyksiä muita lajeja kohtaan - myös tosissaan. Suomuaratit saattavat tulla toimeen muiden lajien kanssa, mutta tämä on hyvin yksilöllistä. Vahvoina lintuina ne voivat satuttaa pienempiä todella pahasti.
Suomuaratit ovat hyvin sosiaalisia, joten jokaisella suomuaratilla tulisi olla lajitoveri. Kiivas luonne on osa myös suomuarattien välistä kanssakäymistä. Ne ovat hyvin fyysisiä lintuja, jotka haluavat olla kosketuksissa lajitoveriin, mutta riitoja syntyy välillä. Yleensä nämä riidat ovat kuitenkin ohi jo sekunneissa.
Hoito ja ravinto:
Pyrrhurilla eli suomuarateilla häkin minimisuositus on lajin pituudesta riippuen 0,45 (0,06 per uusi lintu) neliömetrin ja 0,75 (0,1 per uusi lintu) neliömetrin välillä. Suomuaratit ovat erittäin aktiivisia, joten liian isoa häkkiä näille ei voi antaa. Häkin kannattaa olla mahdollisimman suuri, mutta huomioida turvallinen pinnaväli häkkiä hankkiessa.
Kaikille arateille suositellaan kasvispohjaista ravintoa, mihin voi lisätä pellettejä ja siemeniä. Pyrrhurien kohdalla hedelmiä ja ituja kannattaa antaa vähän, hedelmien sokeri vaikuttaa ns. turhan energian lisääntymisenä ja idut nostattavat näillä hormonituotantoa eli linnut saattavat tapella huomattavasti enemmän. Hedelmät käyvät herkuista.
Muutamien lajien luonnollista ruokavaliota on tutkittu; esim. Viherposkiaratit syövät jonkin verran kukkia ja araukaria-aratit syövät huomattavasti vihreitä lehtiä, n. 20% luonnollisesta ruokavaliostaan.
Erityispiirteet:
Suomuaratit ovat hyvin fyysisiä lintuja, ja yhdessä elävä lintuparin tai -parven osapuolet koskettavat toisiaan lähes koko ajan. Tämä näkyy myös eläintarhaoloissa pienessä parvessa. Ne myös riitelevät keskenään paljon, mutta riitely ei ole vakavaa, vaikka näyttää välillä hurjalta. Jos toinen puree liian rajusti, toinen häipyy kauemmaksi ja ns. laittaa kaverin jäähylle. Jäähyt kestävät yleensä 30-60 sekuntia. Tätä metodia kannattaa käyttää kesyttäessä ja kouluttaessa, mikäli lintu riehaantuu liikaa. Suomuaratteja on helppo kouluttaa myös pareittain.
Fyysistä kosketusta kaipaavina nämä ovat joissain maissa saaneet lisänimen “cuddly bird”. Ihmisen kanssa kyhnääminen voi kuitenkin johtaa vääristyneeseen seksuaaliseen leimautumiseen ihmiseen, mitä tulisi välttää. Parhaiten nämä menestyvät koiras-naaras, tai koiras-koiras pareina. Useat kasvattajat suosivat suomuarattien kanssa myös kaksi koirasta yhtä naarasta kohden. Kaksi naarasta eivät välttämättä tule toimeen aikuisiällä, jolloin on varauduttava kahdella häkillä ja mahdollisesti myös kahdella lennätysvuorolla.
Suomuarateilla on kummallisia tapoja nukkua. Jotkut nukkuvat häkin pohjalla (jopa selällään), häkin pinnoissa roikkuen, teltoissa kummallisissa asennoissa jne. Kankaisten telttojen kanssa voi tapahtua kaikenlaisia onnettomuuksia. Kangas-, fleece- tai tekoturkistelttoja kannattaa pitää linnuilla varoen: nielty kangas voi aiheuttaa kuputukoksen tai lintu voi takertua kynsistään/varpaistaan kankaan kuituihin. Pesämäisen paikan kanssa tulee aina olla huolellinen, ettei sillä innosta lintua/lintuja pesimään ja nostamaan turhanpäiten hormonaalisuuttaan. Yleensä suomuaratit suhtautuvat pesiin vain nukkumapaikkoina, mutta tähän tulee puuttua välittömästi, jos linnut alkavat viettää pesissä aikaa päivisin, tai lintujen hormonitasot nousevat.
Lajit:
Lajistossa käytetty Birdlife Suomen lajitietokannasta v. 2020 noudettuja lajeja. Pyrrhura-suku on kokenut muutoksia lajijaon suhteen viime aikoina, ja tutkimusten edetessä lajirajat häilyvät myös tulevaisuudessa.
Kuva: Sanna Pitkäranta
24 cm / 70g*
Suurimmaksi osaksi vihreä laji, jonka ylävartalo on kirjava. Otsa on tummanharmaa ja poskea koristavat vihreät ja siniset höyhenet, joiden sävyn intensiivisyys voi vaihdella jopa yksilöllä valaistuksesta riippuen. Korvan kohta vaalean harmaa, joka jatkuu rintaan vaaleana suomukuviona. Ranteessa ja siipien sisäpinnalla kirkkaan punaista väriä. Siiven ja pyrstön sisäpinnat tummat, päälypuolen lentosulat siniset, pyrstö punertava. Musta nokka, tummat silmät ja valkoinen silmää ympäröivä ihoalue. Helmiaratti luettiin aiemmin rämeikköaratin alalajiksi. Melko yleinen suvun edustaja Suomessa.
* Kokojen lähteenä World Parrot Trustin lajitietokanta.
Kuva: Sanna Pitkäranta
26 cm / 72-94g
Aiemmin riograndenaratiksi kutsuttu, suurimmaksi osaksi vihreä laji, jonka kauneus syntyy sopusoinnussa vihreän ja punaruskeiden sävyjen kanssa. Nokan päällä ruskeaa, korvan kohdalla hailakan ruskeaa. Rinnalla kellertävää suomukuviota, ja alavatsassa punaruskea, symmetrinen laikku. Musta nokka, tummat silmät ja valkoinen silmää ympäröivä ihoalue. Melko harvinainen suvun edustaja Suomessa.
26 cm / 60-80g
Aiemmin nimellä siniposkiaratti tunnettu laji, joka on maailmalla luultavasti yleisin lemmikkinä pidettävä suomuaratti. Suomessa se on alkanut yleistymään vasta viime vuosina. Villiväritteinen lintu näyttää paljon araukaria-aratilta vihreällä yleisvärillään, mutta sen päälaki on tumma ja rinnalla oleva suomukuvio ei ole kellertävä vaan ennemminkin ruskean harmahtava. Silmät tummat, silmiä ympäröivä ihoalue valkoinen ja nokka musta. Viherposkiaratista on jalostettu useita värimuunnoksia, joista osa on rantautunut myös Suomeen.
Kuva: Laure Kurkela
23 cm / 50-53g
Suomuaratiksi värikäs, ja erottuu monesta muusta lemmikkilajista tummien silmänympärystensä vuoksi. Suurimmaksi osaksi vihreä, mutta päässä viininpunaista, korvalla lähes valkoista, kaulalla sinistä väriä jossa on valkeaa suomukuviointia, joka jatkuu rinnalle vihreällä pohjalla. Vatsassa jalkojen välistä jatkuu laaja punaruskea laikku, ja punaiset ranteet näkyvät myös linnun istuessa. Nokka musta ja silmät tumman ruskeat, jalat harmaat. Harvinainen suvun edustaja Suomessa.
Kuva: Diero Tirira, CC BY-SA 2.0
24 cm / 83-85g
Suurimmaksi osaksi vihreä laji, jolla valkoisen ja mustan luomat suomukuviot muodostavat ikäänkuin leveän kauluksen linnun kaulalle ja rinnalle. Päälaki tumman harmaa, ja punainen siipikuvio saattaa pilkistää linnun siipien ollessa suljettuina. Musta tummahko, muttei yleensä musta, silmät tummat ja silmää ympäröivä ihoalue valkoinen. Harvinainen suvun edustaja Suomessa.
Kuva: Laure Kurkela
24 cm / 80g
Suurimmaksi osaksi vihreä laji, jolla on nimensä mukaisesti punainen “lakki” päässään, tummemman punaista myös korvan kohdalla ja joskus myös alavatsassa. Siivissä huomiota herättävä valkoinen laikku, joka yleensä näkyy vain linnun levittäessä siipensä. Monesta muusta suomuaratista poiketen, punalakkiaratilla on vaalea nokka. Silmät tummat, ja silmiä ympäröivä ihoalue valkoinen, jalat harmaat. Harvinainen suvun edustaja Suomessa.
Kuva: Florin Feneru, CC BY 2.0
24 cm / 85-94g
Hyvin paljon helmiaratin näköinen, mutta punavatsainen. Erityisen värikäs suomuaratti, jonka otsa on tumman harmaa ja poskea koristavat vihreät ja siniset höyhenet, joiden sävyn intensiivisyys voi vaihdella jopa yksilöllä valaistuksesta riippuen. Korvan kohta vaalean harmaa, joka jatkuu rintaan vaaleana suomukuviona. Helmiaratin vihreästä olemuksesta poiketen rämeikköaratilla on kirkkaanpunainen vatsa, ja jaloissaan sinisiä höyheniä. Siivet ovat vihreät sinisellä sävytyksellä kärkiään kohti. Harvinainen suvun edustaja Suomessa.
Kuva: Laure Kurkela
25 cm / 70g
Jokseenkin negrosinarattia muistuttava laji. Suurimmaksi osaksi vihreä, jolla on tumma päälaki ja kaulalla ja rinnalla vaaleista ja tummista sävyistä muodostuva suomukuvio. Inka-aratilla suomukuvio on enemmän kolmiomaisempi kuin pyöreä, ja sen kasvojen väri on limeen taittava. Siiven etuosassa punaista, joka saattaa näkyä myös linnun siipien ollessa suljettuina. Silmää ympäröivä iho voi olla vaalea tai tumma, silmät tummat ja nokka musta. Harvinainen suvun edustaja Suomessa.
- Sinirinta-aratti (Pyrrhura cruentata)
- Hehkusiipiaratti, ent. bolivianaratti(Pyrrhura devillei)
- Punaposkiaratti(Pyrrhura pfrimeri)
- Kirjosuomuaratti(Pyrrhura griseipectus)
- Täpläsuomuaratti(Pyrrhura picta)
- Amazoniansuomuaratti(Pyrrhura amazonum)
- Tummasuomuaratti(Pyrrhura lucianii)
- Ruususuomuaratti(Pyrrhura roseifrons)
- Santamartanaratti(Pyrrhura viridicata)
- Tepuiaratti, ent. tepuinaratti (Pyrrhura egregia)
- Ecuadorinaratti(Pyrrhura orcesi)
- Valkorinta-aratti(Pyrrhura albipectus)
- Ruskosuomuaratti(Pyrrhura calliptera)
- Venezuelanaratti(Pyrrhura hoematotis)
- Keltasiipiaratti(Pyrrhura hoffmanni )