Lajiesittely:

Harmaapapukaija

Harmaapapukaija (Psittacus erithacus) on suosittu keskisuuri papukaija, jonka luontainen elinympäristö sijoittuu Keski-Afrikan läntisiltö rannikoilta Keniaan ja luoteis-Tansaniaan. Sen sulkapuku on kauttaaltaan harmaa, mutta pyrstö on kirkkaanpunainen. Myös nimellä "jako" tunnettu harmaapapukaija tunnetaan parhaiten uskomattomasta älykkyydestään sekä huikeasta kyvystä oppia matkimaan. Laji voi elää jopa 40–60-vuotiaaksi.

Harmaapapukaijakin tarvitsee lajitoverin seuraa.

TÄRKEÄÄ! Harmaapapukaijat kuuluvat CITES-I/A -liitteeseen tammikuusta 2017 alkaen. Tämä tarkoittaa, että harmaapapukaijalla on nykyään oltava alkuperätodistuksen lisäksi EU-todistus. Myös tunnistemerkintä (jalkarengas tai siru) ovat harmaapapukaijalle pakollisia.

Luonne:

Harmaapapukaijaa kutsutaan lintumaailman kissaksi. Siinä missä monet lajit nauttivat olla huomion välittömänä keskipisteenä, harmaapapukaijat haluavat olla usein tilanteissa mukana, mutta tiedostavan sivustakatsojan roolissa.

Harmaapapukaijat ovat erittäin älykkäitä. Älykkyys asettaa omistajalle haasteita virikkeiden keksimiseen. Esimerkiksi ruokailun voisi virikkeellistää niin, että harmaapapukaija käyttäisi ruokansa etsintään useampia tunteja päivässä. Myös erilaiset aktivointi- ja pulmalelut, nokalla tuhottavat lelut sekä erilaisten temppujen kouluttaminen ovat hyviä virikkeitä harmaille. Kyllästynyt harmaapapukaija keksii tavalla tai toisella jotain, millä viihdyttää itseään – ja mikäli sallittuja nokankäyttökohteita ei ole tarpeeksi, joutuvat nakertelun kohteeksi varmasti ne kielletytkin kohteet.

Jakot poimivat myös nopeasti käytösmalleja. Omistajan on oltava valpas sen suhteen, millaista käytöstä linnussa vahvistaa.

Hoito ja ravinto:

Minimisuositusten mukaan kahden harmaapapukaijan häkin tulisi olla pinta-alaltaan vähintään 0,85 neliömetriä. Minimisuositukset eivät kuitenkaan tee harmaapapukaijalle oikeutta. Niillä on lyhyt pyrstö, minkä vuoksi linnun pituuteen perustuvat minimikokosuositukset jäävät harmaapapukaijan kohdalla melko pieneksi. Lajin aktiivisuuden, koon ja älykkyyden vuoksi harmaapapukaijoille on erittäin suositeltavaa hankkia vähintään neliömetrin häkki, mieluummin isompikin. Häkin ulkopuolelle huoneistoon kannattaa tehdä lintupuita, joissa harmaapapukaija voi oleskella ollessaan vapaana häkistä.

Harmaapapukaija on tuoreruokaan painottuva sekasyöjä. Vihanneksia on tarjottava monipuolisesti. Hyviä ja ravinteikkaita tarjottavia mm. parsakaali, lehtikaali, pinaatti ja muut vihreät. Lisänä voi tarjota vähärasvaista pellettiä. Pähkinöitä tulee antaa hyvin maltillisesti, esim. cashewia tai mantelia voi tarjota herkkuna pieninä paloina. Ruokavalion tulee sisältää hyvä kalsiumin lähde.

Erityispiirteet:

Harmaapapukaijat suhtautuvat kehnonlaisesti muutoksiin. Jos lintu on tottunut liian voimakkaasti tiettyyn rutiiniin, voi uuden oppiminen olla haasteellista. Esimerkiksi uusiin leluihin tottuminen saattaa ottaa tavallista kauemmin aikaa.

Harmaapapukaija tunnetaan papukaijamaailman parhaimpana matkijana. Joidenkin yksilöiden tiedetään oppineen jopa satoja eri sanoja, lauseita, ääniä – ja vieläpä asiayhteyksiä näille. Tieteen parissa kohtalaisen tunnettu harmaapapukaija Alex oppi yhdistämään sanoja esineisiin ja esimerkiksi kuvailemaan esineen muotoa tai väriä. Alex oppi myös ensimmäisenä eläinkunnassa ymmärtämään ja kommunikoimaan abstraktin "ei mitään" ("zero") käsitteen. Vaikka tutkittavaa on vielä paljon, voidaan harmaapapukaijan katsoa olleen suuri osatekijä tutkimuksissa ihmisten ja eläinten välisen kielimuurin rikkomisessa. Lisäksi harmaapapukaija selviytyy päättelyongelmista tasolla, joka vastaisi muita kädellisiä tai yi 3-vuotiasta ihmislasta.

Muista myös, että nämä erikoispiirteet tuovat erityisvastuuta. Vaikka harmaapapukaija onkin keskisuurista papukaijoista vähemmän vaikeasta päästä, tarkoittaa korkea älykkyys aina jonkin tason haastavuutta. Harmaapapukaijaa ei koskaan saisi hankkia vain matkimistaidon vuoksi. Poikkeuksia löytyy aina, eivätkä kaikki yksilöt välttämättä opi matkimaan. Mikäli puhekyky on ainoa kriteeri papukaijan hankkimiselle, voi omistaja havaita ottavansa lemmikkiä hyvin vääristä syistä.