Harmittava kuulla sinikelta-aran vähemmän täydellisestä tilanteesta.
Sulkien tai höyhenten puuttuminen voi olla nyppimisen syytä. Lintu voi alkaa nyppimään monesta syystä, yleensä syynä on stressit tai huonot elinolosuhteet. Monesti nyppimistä voi olla hankala saada loppumaan, ja kauan nyppinyt lintu voi jatkaa sitä vaikka elinolosuhteet olisivat jo parantuneet. Lisää nyppimisestä täällä:
www.kaijuli.fi/harrastajalle/artikkelit/...3-miksi-lintu-nyppii
Valitettavasti olen henkilökohtaisesti huomannut, että kaikissa eläimiin keskittyvissä laitoksissa, olivat ne sitten oppilaitoksia tai kotieläinpihoja, ei papukaijojen pito ole viimeisimmän tiedon mukaista. Kun eläimiä on paljon, ei välttämättä tietotaito riitä kaikkiin niin kattavasti. Täällä on oiva pieni teksti linnunpidon peruspykälistä, joihin kuuluu kyllä päivittäinen vapaanaolo (tai riittävän suuri asumus) sekä lajitoverin seura. Varsinkin jos linnulla on joskus ollut kumppani, se luultavasti kärsii yksinäisyydestä ja sopivan lajitoverin seura tekisi sille hyvää.
kaijuli.fi/harrastajalle/artikkelit/ylei.../101-linnut-lyhyesti
Linnun kesyys tai ihmistä kohtaan sosiaalisuus ei ole välttämättä mittari linnun hyvinvoinnin mittaamiseen. Myös ihmistä kohtaan arka lintu voi olla hyvinvoiva ja onnellinen, kunhan sen elämän muut osiot ovat kunnossa, eikä lintu ole alati niin peloissaan, ettei se uskalla tehdä mitään. Puhuminen tai valjaissa olo eivät siis mittaa linnun hyvinvointia, vain puhealttiutta ja kesyysastetta. Koulusi linnun tilanne ei kuitenkaan kuulosta parhaalta mahdolliselta.
Valitettavasti arat ovat melko hintavia, joten kumppanin hankkiminen voi olla hankalaa, varsinkin kun kaikki linnut eivät tule automaattisesti toimeen, jolloin ensimmäinen kaveriehdokas ei välttämättä toimi, vaan on koetettava toista lintua tai jopa kolmatta. Kaverin hankkiminen olisi kuitenkin linnun hyvinvoinnin kannalta oleellista varsinkin silloin, jos linnun kanssa ei voi ihminen viettää aikaa. Jos lintu on aggressiivinen tai pelokas, se ei yleensä saa ihmisestä riittävästi seuraa, että sen seurantarve voisi tyydyttyä. Tällöin lintu elää kuin eristyssellissä, vailla mitään positiivisia sosiaalisia kontakteja. Aralla on luultavasti elämää hyvällä tuurilla edessään vielä vuosikymmeniä, joten on pohdittava, onko vuosikymmenien elo eristyssellissä eläintä kohtaan oikein?
Papukaijojen käytösongelmat ovat valitettavan yleisiä, ja suurin osa niistä johtuu siitä, että lintuja ei ymmärretä riittävästi. Käytösongelmien kuten aggressiivisuuden (tai pelokkuuden) korjaamiseen tulisi sitoutua kaikkien, jotka linnun kanssa vuorovaikuttavat, mikä voi olla hankalaa, jos linnun kanssa vuorovaikuttaa kymmeniä ihmisiå, jotka vaihtuvat vuosittain. Lintu voi kuitenkin elää lintumaista ja onnellista elämää vaikka sillä olisi käytösongelmia, mutta tällöin sen hoito ja elinympäristö on rakennettava näiden ongelmien minimoimiseksi.
En oikein tiedä, mitkä olisivat konkreettiset neuvoni. Linnun olojen tulisi olla viimeisimmän tiedon mukaiset, varsinkin koska lintua käytetään opetuseläimenä. Tässä vielä tuosta linkkaamasta oppaastani:
- Riittävät tilat: aralle kotikäyttöön minimisuositus on 3 neliön häkki, araparille 4,5 neliötä. Tästä on oletuksena päivittäinen tuntien vapaana olo. Jos lintu on vapaana vain harvoin, suosittelen eläintarha-asetuksen häkkikokoja, jotka ovat 15 neliötä per arapari. Ne löytyvät täältä:
mmm.fi/documents/1410837/1818168/f30fi.p...17-9aa7-27fe36962033 Saattaa myös olla, että oppilaitoksissa olevat eläimet lasketaan muutenkin kuuluvaksi pysyvään eläinnäyttelyyn, tämän voisi tarkastaa Ruokavirastosta, jolloin on lain mukaan pakko noudattaa pysyvän eläinnäyttelyn minimimittoja aitauksissa.
- Elinympäristö, joka tukee luontaista käyttäytymistä ja eläimen tarpeita: riittävän hyvin valaistu tila (UV-/lintulamput), riittävän tasainen vuorokausirytmi (12h valoisaa, 12h pimennettyä yötä), mahdollisuus hakeutua turvaan ihmistä korkeammalle, sopivia orsia, joita jyrsiä, riittävästi tilaa liikkua orsien välissä tai jopa lentää, virikkeitä jne.
- Oikea ruokavalio: suurimmaksi osaksi tuoreruokaa, esim. vihanneksia ja lehteviä vihreitä, jonkin verran marjoja ja hedelmiä, ja vain jonkin verran pellettejä, siemeniä ja pähkinöitä. Aran pääruoan ei tulisi olla siemenseos, vaikka arat kaipaavatkin ruokavalioonsa enemmän rasvaa kuin monet muut papukaijat.
- Oikea käsittely ja stressin ehkäisy: linnun ei tulisi elää pelossa tai puolustavassa mielentilassa. On tärkeää, että se pääsee vetäytymään esim. korkeille orsille halutessaan kauas ihmisestä, ja että jos linnun luonne ei sitä kestä, paikassa ei ole jatkuvaa ohikulkua. Linnun tilaa, eleitä ja tunteita kunnioitetaan käsittelyssä ja tilan siivouksessa.
- Ei mitään pesimiseen viittaavaa: lemmikkilinnun ei tule olla jatkuvassa hormonaalisessa tilassa, jonka vuoksi esim. pesäpöntön tai siihen verrattavien rakennelmien pitäminen esillä on huono idea.
Valitettavasti aina hoitajilla tai edes vastaavilla opettajilla ei riitä tietämys, aika tai motivaatio hoitaa juuri papukaijoja, koska ne ovat niin vaativia. Mielestäni olisi kuitenkin tärkeää, että varsinkin oppilaitoksissa eläimillä olisi aina täysin viimeisimmän tiedon mukaiset olosuhteet, jotta opiskelijat voivat oppia näin myös huolehtimaan eläimistä viimeisimmän tiedon mukaisella tavalla. Oppilaitos voi tehdä jopa hallaa esim. lintuharrastukselle hoitaen omia lintujaan kehnosti (mitä en suoraan sano sinun koulusi tekevän, kun en tapausta henkilökohtaisesti tiedä), jolloin oppilaillekin jää väärä/virheellinen kuva, miten lintuja kuuluu hoitaa.