Papukaijat selkokielellä

Tämän oppaan tavoite on olla pikainen katsaus lintuihin lemmikkinä. Opas sopii niille, jotka eivät voi lukea pitkää tekstiä. Heitä ovat esimerkiksi he, joilla on vaikeuksia lukemisessa, joiden äidinkieli ei ole suomi tai he vasta opettelevat lukemaan (lapset). Tämä opas ei ole kattava opas lintuihin lemmikkinä, mutta se on hyvä yleiskatsaus. Tämän oppaan lukeminen on hyväksi kaikille lintujen omistajille tai linnun hankintaa suunnitteleville.

Teksti: Laure Kurkela

Lemmikkinä linnut eroavat muista tutuista lemmikeistä. Lintuihin mahtuu myös hyvin paljon vaihtelua. Jokainen lintulaji on jokseenkin äänekäs ja sotkuinen. Linnut ovat voimakkaasti päiväaktiivisia ja nukkuvat yleensä yöt hiljaa. Lemmikkinä lintu voi olla kesy kaveri, tai parvi, jonka puuhia tarkkaillaan.

Suurinta osaa linnuista ei voi silittää tai paijata. Linnut eivät myöskään ole automaattisesti kesyjä kuten koira tai kissa. Osa linnuista ei salli ihmiseltä kosketusta lainkaan ja myös kesy papukaija voi purra omistajaansa. Ihmisen kasvattama lintu saattaa olla kesy poikasena, mutta vaatii omistajalta paljon osaamista kun lintu aikuistuu.

Mustalakkiaratti ja käsi

Kesykin lintu voi purra omistajaansa tai jopa vieraita. Kuva: Annika Linnainsaari


Linnulla tulisi aina olla lajitoveri. Ihminen ei voi korvata lintuseuraa. Kesyt papukaijat vaativat ihmiseltä paljon aikaa ja huomiota. Ennen linnun hankkimista pitää harkita, onko linnulle aikaa arjessa ja vuosien mittaan. Papukaijat voivat elää lajista riippuen 10-80 vuotta. Pienet peipot voivat elää yli 10 vuotta. Lintu on siis pitkäaikainen sitoumus.

Linnun voi hankkia monesta paikasta. Linnun hankkiminen hyvältä kasvattajalta on hyvä valinta. Kotia vaihtava lintu voi etsiä uutta kotia allergian tai ajanpuutteen vuoksi, tai myös käytösongelmien vuoksi. Aloittelevan lintuharrastajan ei kannata hankkia liian haastavaa lintua. Eläinkauppojen kohdalla ei kannata tukea niitä liikkeitä, jotka pitävät isoja papukaijoja hyllytavarana, tai pitävät lintuja huonoissa oloissa.

Tarvikkeet

Undulaattihäkki

Kahden undulaatin häkin minimikoko. Tämän kokoisesta häkistä lintujen pitää päästä lentämään turvalliseen sisätilaan joka päivä usean tunnin ajaksi. Kuva: Joonas Korvala

Linnun tarvikkeiden perusasia on sopiva häkki. Valitettavasti suurin osa myytävistä häkistä on liian pieniä. Kannattaa tarkistaa häkeille määritellyt minimimitat ennen häkin ostoa! (Laskuri.) Myynnissä olevat pyöreät häkit ovat aina liian pieniä. Kotona häkki asetetaan tarpeeksi korkealle, sillä linnut tuntevat olonsa turvalliseksi korkealla. Linnun tulisi päästä häkissä ollessaan ihmisen silmätasoa korkeammalle. Tämä on tärkeää varsinkin arkojen lintujen kohdalla. Korkealla oleva häkki auttaa myös häkkiin palaamisessa. Häkki kannattaa asettaa seinää vasten tai nurkkaan. Yksi tai kaksi kiinteää seinää tuo linnulle turvaa.

Sopivat orret ovat tärkeä osa häkin sisutusta. Muoviset orret ovat turhat, sillä ne ovat vahingolliset linnun jaloille. Häkin mukana tulevat sileät “harjanvarsiorret” eivät ole nekään kovin hyvät. Parhaimpia orsia ovat kuorimattomat luonnonpuut (esimerkiksi haapa ja koivu). Eri paksuiset ja eri kulmiin asetellut orret ovat parhaat lintujen jaloille. Orret asetellaan häkkiin eri korkeuksiin tilaa hyödyntäen, mutta lentotilaa jättäen.

Linnun kokoon katsomatta sillä on oltava leluja. Pienetkin linnut tarvitsevat virikkeitä elämäänsä! Leluja voi ostaa eläinkaupoista. Niitä voi myös tehdä itse turvallisista materiaaleista. Leluja on vaihdettava välillä, että linnut eivät kyllästy niihin. Papukaijat leikkivät jyrsimällä lelut kappaleiksi. Lintua voi houkutella lelujen pariin piilottamalla niihin ruokaa tai herkkupaloja.

Peili on erittäin huono lelu kaikille linnulle. Mikään laji ei myöskään tarvitse pesäpönttöä tai pesäkoria nukkumiseen. Pesä on vahva merkki sille, että on hyvä aika pesiä. Pesitys on usein rasitus linnuille. Harkitsemattomassa pesityksessä moni asia voi mennä pieleen. Älä pesitä lintujasi vain koska linnut tekevät aloitteen! Pesityksen tulisi aina tapahtua harkitusti ja ensin tarpeeksi tietoa keräten. Lintu voi olla onnellinen lemmikkinä myös ilman että se lisääntyy.

Lemmikkinä pidettävät linnut ovat aktiivisia päivällä. Tämän vuoksi linnuille on tärkeää taata valoisat päivät ja pimeät yöt. Tämä hoidetaan linnuille tarkoitetuilla UV-valoilla. Ne ovat oleelliset linnun terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Mikäli UV-valoja ei ole saatavilla heti, tulee lintujen tilat valaista päivisin muuten hyvin. Lintuja ei voi jättää kotiin päiväksi ilman valoja! Yöt tulee pimentää varsinkin kesäisin, jotta linnut saavat pimeät ja rauhalliset yöunet. 12 tuntia päivänvaloa ja 12 tuntia pimeyttä on hyvä rytmitys. Ajastin valoissa auttaa tasaisen rytmin pidossa.

Perushoito ja arki

Pääasiassa arjessa linnun perushoito on siivoamista, ruokkimista, vapaana olon vahtimista, virikkeiden tarjoamista ja kouluttamista.

Linnut ovat sotkuisia ja äänekkäitä lemmikkejä. Sotkua tuovat uloste, pöly, höyhenet, ruoantähteet, tuhotut lelut ja ympäriinsä levitetty häkin pohjamateriaali. Linnut ovat äänekkäitä eläimiä muihin lemmikeihin verrattuna. Kaikki papukaijat eivät opi puhumaan. Papukaijaa ei tule hankkia pelkän puhekyvyn takia!

Lemmikkilinnun tulee päästä ulos häkistään turvalliseen huoneeseen/asuntoon lentämään päivittäin. Ne eivät siis ole häkkilintuja! Tämä on tapa tarjota linnulle liikuntaa, antaa sille virikkeitä ja mahdollisuuden vuorovaikuttaa ihmisten kanssa. Papukaija saattaa tuhota kalusteita vapaana ollessaan. Lintu ei ole automaattisesti sisäsiisti, vaan kakkaa sinne missä sattuu olemaan. Tätä tapahtuu myös häkin ulkopuolella. Lintu saattaa oleskella kielletyissä paikoissa, kuten verhotangon päällä. Lintujen siipisulkien leikkaaminen ja lentokyvyn vieminen on julmaa, eikä sitä tulisi koskaan tehdä. Linnut opetetaan palaamaan häkkiin itsekseen. Niitä ei saa arjessa hätyyttää eikä pyydystää pyyhkeellä tai haavilla takaisin häkkiin. Ulkoilmaan lintua ei saa koskaan päästää lentämään vapaana, sillä lopullisen katoamisen riski on valtava!

Helmiaratit vapaana asunnossa

Lintujen tulisi saada olla päivittäin vapaana turvallisessa sisätilassa. Kuva: Sanna Pitkäranta


Suihkuttelu tai kylpeminen on tärkeää linnun höyhenille. Linnun tulisi kastua noin 1-3 kertaa viikossa, jotta sen höyhenet ja iho voi hyvin. Lintua ei tule suihkuttaa tai kylvettää pakolla. Lintua ei myöskään tarvitse pestä. Lintua voi suihkuttaa puhtaalla suihkupullolla tai tarjota sille matala astia, jossa se voi kylpeä itse.

Varsinkaan suuret papukaijat eivät sovellu pelkästään lapsen lemmikiksi. Linnun käsittely vaatii kärsivällisyyttä ja huolellisuutta. Myös aikuisen tulee olla huolellinen linnun kanssa toimiessa. Papukaijan purema tekee kipeää! Jos lintu joutuu puremaan, on käsittelijä tehnyt jo monta virhettä ennen sitä. Vältä puremat positiivisella koulutuksella ja käsittelyllä.

Lintu vaatii arjessa aikaa. Lintuja on pidettävä vapaana monta tuntia päivässä. Tällöin niitä on vahdittava. Linnun sotkujen siivoaminen on työlästä. Lintu sopii lemmikiksi ihmiselle, joka sietää hyvin sotkua ja melua sekä on valmis antamaan linnulle paljon aikaa ja tilaa.

Ruokinta

Eri lajeilla on erilaiset ruokavaliot. Tärkeintä on ruokavalion monipuolisuus. Monipuolinen linnun ruokavalio sisältää paljon tuoreruokaa, hyvälaatuisia siemeniä, pellettejä, pähkinöitä, proteiinia sekä ravintolisiä. Lajista riippuen näiden osa-alueiden suhde ruokavaliossa vaihtelee. Minkään lemmikkilinnun ei tule elää pelkillä siemenillä tai pelleteillä.

Tuoreruokavalion tulee olla monipuolinen ja laaja. Pelkkä kurkku ja salaatti ei riitä. Tuoreruokaa on tarjoiltava papukaijoille päivittäin. Lemmikkilintu pystyy syömään kaikkia kasviksia mitä ihminenkin, paitsi ei avokadoa eikä raparperia. Myös myrkyttömiä luonnonkasveja kannattaa tarjota kesäisin.

Ruoansulatushiekkaa papukaijat eivät tarvitse, vaan se voi olla jopa haitallista, ellei tappavaa. Peipoillakin hiekan kulutusta tulee tarkkailla. Erikoisliikkeistä saatavia vitamiineja voi antaa tuotteen ohjeiden mukaan, sekä tarjota kalkkikivi tai seepiansuomu.

Linnulla tulee olla aina saatavilla puhdasta juomavettä. Vesi pitää vaihtaa vähintään päivittäin tai useamminkin jos se likaantuu.

Neitokakadu syö lehtikaalta

Terveellinen tuoreravinto on osa linnun päivittäistä ruokavaliota. Kuva: Kiuru Koponen


Koulutus

Linnun koulutuksessa pääasia on linnun ehdoilla toimiminen. Lintu ei opi pakottamalla tai pomottamalla. Papukaijoilla ei ole luonnossa parven johtajaa. Käytä koulutuksessa positiivisia keinoja, kuten palkkioita. Koulutuksen avulla arjen linnun kanssa saa sujuvaksi. Tämän vuoksi koulutukseen kannattaa perehtyä jo ennen linnun hankkimista.

Arjen kannalta hyödyllisiä koulutuksen kohteita on lintujen kesyttäminen sekä niiden opettaminen palaamaan häkkiin tiettyyn aikaan, esimerkiksi aina iltaruoalle. Varsinkin kesyjä papukaijoja kannattaa kouluttaa jotta arki on sujuvaa.

Lintua ei tule hätistellä tai pelotella pois kielletyistä paikoista. Sitä ei myöskään tule pakolla laittaa häkkiin. Näissä tapauksissa lintu oppii vain inhoamaan ja välttämään ihmisiä.

Pesittäminen

Pesäpöntön tai pesäkorin tarjoaminen tulisi olla aina harkittua. Pesäpönttö tai pesäkori ei kuulu häkin normaaliin sisustukseen. Ilman harkintaa pesitykseen ei tule ryhtyä! Lemmikkilintu on vallan onnellinen myös ilman että pääsee pesimään.

Jos lintupari parittelee, se ei tarkoita, että niiden on pakko saada pesäpönttö tai pesäkori. Linnut voivat paritella myös huvikseen. Muniminen ei myöskään tarkoita sitä, että linnun on päästävä tekemään poikasia. Pesimähormonien vallassa aina oleminen on linnulle stressaavaa ja inhottavaa. Munimisen ilmaantuessa kannattaa yrittää saada linnun hormonitasot laskemaan. Tämä onnistuu useimmiten vähentämällä mahdollisia pesäpaikkoja ja pesämateriaalia.

Undulaatti ja pesäpönttö

Pesäpöntön tai pesäkorin tarjoaminen ei ole kannattavaa, ellei halua tarkoituksella kasvattaa lintuja.


Lopuksi

Linnut ovat antoisia, mutta vaativia lemmikkejä. Ota aina selvää etukäteen lajista ja sen tarpeista ennen lemmikin hankkimista.


Lue lisää:

Kaijuli.fi: Aloittelijan opas

Papukaija.fi: Papukaija lemmikiksi -opas