Lintujen ollessa lentokykyisiä lemmikkejä, niiden karkaaminen ulkoilmaan on hyvin traaginen tapahtuma. Myös erittäin kesy tai ihmisrakas lintu voi karata, eikä karkaaminen (tai karkaamattomuus) todellisuudessa kerro linnun ja ihmisen suhteen tai luottamuksen tasosta. Lintu ei myöskään karkaa ilkeyttään tai vapaudenkaipuutaan. Lintu karkaa yleensä säikähdettyään tai muuten päädyttyään ulos, eikä se osaa enää palata takaisin ihmisen luo tai kotiin. Valitettavan usein lintua ei enää saada takaisin sen karattua. Tämän takia onkin hyvin tärkeää, että linnun karkaaminen voidaan ennaltaehkäistä.

Teksti: Laure Kurkela

Artikkelissa käymme läpi olosuhteita, joissa lintu voi karata, ja kuinka ennaltaehkäistä karkaaminen. Artikkelissa olevat tulokset on kerätty kyselystä, jossa kysyttiin linnun karkaamista edeltäviä olosuhteita.

Yleisimmät syyt linnun karkaamiselle:

• Lintu on tarkoituksella vapaana kotona ja livahtaa ulos ovesta tai ikkunasta
• Lintu on vahingossa vapaana kotona ja livahtaa ulos ovesta tai ikkunasta
• Kesy tai lentokyvytön lintu viedään ulos ilman valjaita / matkahäkkiä
• Lintu on matkahäkissä ulkona, mutta matkahäkki pettää
• Lintu livahtaa ulos matka- tai ulkohäkistä kun luukku/ovi avataan
• Linnun valjaat rikkoutuvat tai lintu pääsee niistä muuten irti

Lintu on tarkoituksella vapaana kotona ja livahtaa ulos ovesta tai ikkunasta

Ehdottomasti kaikkein yleisimmät tilanteet karkaamiselle olivat ne, joissa lintu oli tarkoituksella vapaana kotona, mutta livahti ulos ovesta tai ikkunasta. Yhtä yleisiä olivat kyselyn mukaan tilanteet, jossa lintu livahti oven raosta ulos, kun ihminen kulki ovesta, ja kun ovi tai ikkuna oli vahingossa jäänyt raolleen.

Kuinka ennaltaehkäistä karkaaminen näin? Linnun ollessa vapaana on vältettävä kulkua ulko-ovesta tai parvekkeen ovesta, jos se yksi ovi on ainut este linnun ja ulkomaailman välillä. Tämä on erityisesti riski asunnoissa, joissa ulko-ovi on samassa tilassa, jossa lintua pidetään vapaana. Tärkeää olisi luoda jokin este sille, että ulko-ovi ei aukeaisi suoraan ulkoilmaan tilasta, jossa lintu voi olla vapaana. Ilmalukon tapaan toimiva, ovellinen, erillinen eteinen ulko-oven yhteydessä on paras ratkaisu. Tämä ei kuitenkaan ole kaikille mahdollista, jolloin on suositeltavaa keksiä muita keinoja, esimerkiksi että ovesta ei kuljeta koskaan linnun ollessa vapaana, ja lisäksi esteenä on esim. paksut verhot kattoon asennetuilla kiskolla, haitariovi tai muu este josta lintu ei voi lentää läpi.

Jos kyseessä on parvekkeen tai terassin ovi, eikä ilmalukkomainen eteinen ole mahdollinen, kannattaa harkita ulkohäkin rakentamista oven ulkopuolelle. Lasittamattoman kerrostaloparvekkeen verkottaminen ei ole kovin iso työ, eikä rajaa ihmisen elintilaa. Jos lintua ei ole tarkoitus jättää vapaaksi parveekkeelle valvomatta, vaan se on aina visusti olkapäällä, kiipeilypuussa tai valvonnan alaisena muutoin, eikä yllä kiipeilemään verkkoon, myös heppoisempi verkko on parempi kuin ei verkkoa ollenkaan. Tällaista on esimerkiksi kanaverkko tai kissojen metallilangalla vahvistettu parvekeverkko, joita ei muutoin voi kestävyytensä puolesta lintuhäkin verkoksi voi suositella, mutta ne estävät välittömän karkaamisen. Tällöinkin on huolehdittava turvallisuudesta, ja että verkon silmäkoko on sopiva: pieni lintu voi mahtua lentämään läpi isosilmäisestä verkosta. Heppoista verkkoa käyttäessä on huolehdittava erityisen hyvin siitä, että lintu ei pääse laskeutumaan verkkoon, kiipeilemään verkossa tai pureskelemaan sitä. Käyttö riippuu myös linnun luonteesta yksilönä, kuinka kiinnostunut sen on verkkoa tutkimaan. Parvekkeen voi verkottaa tietenkin myös linnuille sopivalla verkolla.

Yksi tärkeimmistä toimintatavoista on se, ettei suoraan ulos johtavaa ovea koskaan avattaisi, jos lintu on vapaana. Tällaisen varotoimenpiteen kanssa toiminta voi alkaa kyllästyttää vuoden tai kymmenen vuoden jälkeen, jos lintu ei osoita mitään haluja lentää kohti ulko-ovea. Vahingon ei tarvitse kuitenkaan tapahtua kuin kerran, ja lintu voi olla entinen eksyessään ulos. Perheen ulkopuolisten henkilöiden ei voi kuitenkaan olettaa noudattavan tätä sääntöä, ja joskus se saattaa esim. lapsilta unohtua.

Toinen vaihtoehto on, että joku perheenjäsenistä on avannut ikkunan tai oven tuuletusta varten, ja lintu karkaa sitä kautta. Ovi tai ikkuna voi mennä myös huonosti kiinni, ja avautua itsekseen enemmän. Varsinkin useamman ihmisen taloudessa joku voi päästää linnun vapaaksi varmistamatta ensin, onko toinen perheenjäsen lopettanut tuulettamisen. Ikkunan kautta karkaamisen estämiseksi kannattaa asentaa tuuletusikkunoihin verkko. Jo halpakin metalliverkko (esim. myyräverkko) estää tai ainakin hidastaa linnun karkaamista. Normaali hyttysverkkokin auttaa hetken, mutta moni lintu saa siihen reiän puremalla, jos lintu jää tarpeeksi kauaksi aikaa valvomatta verkon pariin.

Aina on varauduttava myös siihen, että linnun karkuuttaa joku talouteen kuulumaton ihminen. Yllätysvierailija, joka vain paukkaa sisään, vieras joka lähtee käymään tupakalla yllättäen, lapsien kulkemiset tai muut, arvaamattomat tilanteet voivat avata linnulle yhteyden ulos, jos ulko-ovi on tilassa, jossa lintu on vapaana. Tällaisten sattumien vuoksi varotoimenpiteiden harkitseminen on kannattavaa.

Lintu on vahingossa vapaana kotona ja livahtaa ulos ovesta tai ikkunasta

Tällaisen tilanteen ennaltaehkäisyyn varaudutaan samalla tavalla kuin edellisessä kappaleessa linnun livahtaessa ulos. Tilanne voi olla esimerkiksi tuuletustilanne tai kuuma kesäpäivä: asunnon/talon ovet ja/tai ikkunat ovat tarkoituksella auki, ja linnun pitäisi olla omassa häkissään suljetun luukun takana.

Häkki voi kuitenkin jäädä puutteellisesti lukituksi, tai lintu voi jopa oppia avaamaan häkkinsä luukun tai ruokintaluukun. Toinen perheenjäsen voi myös vahingossa ottaa linnun ulos häkistä kommunikoimatta tätä tuuletuksesta vastaavalle perheenjäsenelle. Lintu voi myös vahingossa livahtaa häkistä ulos esimerkiksi ruoan lisäämisen yhteydessä. Jos ovi/ikkuna on ilman verkkoa tai muuta suojaa auki, sellaisia hoitotoimenpiteitä lintuhäkin suhteen tulisi välttää, joissa lintu voi livahtaa ulos. Lintu kyllä pärjää häkissään tuuletuksen ajan, ja ruoan/veden voi vaihtaa sitten kun tilanne on taatusti turvallinen.

Kesy tai lentokyvytön lintu viedään ulos ilman valjaita / matkahäkkiä

Valitettavasti toisiksi yleisin syy linnun karkaamiselle oli kesyn ja ihmisrakkaan linnun ulkoiluttaminen ilman asianmukaisia varusteita tai koulutusta. Vaikka lintu olisi kesy ja tottelevainen sisällä, se ei välttämättä ole sitä enää ulkona, jossa on monta harhauttavaa ja pelottavaa asiaa.

"Umpikesynkin" linnun kanssa ulkoillessa tulisi aina panostaa riittäviin varusteisiin turvallisen ulkoilun varmistamiseksi. Näitä ovat kunnollinen matkahäkki ja ehjät, kunnolliset valjaat. Jalkaremmi on linnulle vaarallinen, ja voi johtaa jopa molempien jalkojen vammautumiseen, eikä jalkaremmiä tulisi käyttää.

Lemmikkilinnun siipisulkia ei tulisi koskaan leikata (eli klipata) sen lentokyvyn rajoittamiseksi. Lentokyky on tärkeä osa linnun hyvinvointia sekä fyysisesti että henkisesti.

Se, että lintu on “lentokyvytön” (leikatut siivet tai muutoin lentokyvyttömäksi todettu lintu) ei välttämättä takaa, etteikö se voisikin säikähtää ja lentää tiehensä. Sisällä lentämistä välttävä tai huonosti lentävä lintu voi säikähtäessään saada hetkellisesti sittenkin “siivet alleen” ja lentää vaaralliseen paikkaan (pahimmillaan esim. auton alle tai koiran/kissan suuhun) tai jopa kadota.

Oman linnun koulutustaso vapaalennätyksessä on myös erittäin helppo yliarvioida, ja vaikka luoksetuloa ja lennätystä olisi harjoiteltu kotona ja halleissa, lintu saattaa silti olla hyvin erilainen lentäessään ulkona. Vapaalennätys ulkona ilman valjaita kannattaa jättää vain hyvin kokeneiden kouluttajien tehtäväksi. Jos vapaalennätystä haluaa itse harrastaa, se on tehtävä osaavan kouluttajan opastuksella ja harkittua koulutusohjelmaa noudattaen, joka ei missään nimessä ala sillä, että lintu viedään suoraan ulos ilman valjaita.

Lintu on matkahäkissä ulkona, mutta matkahäkki pettää

On ollut myös paljon tapauksia, joissa lintu on viety ulos asianmukaisesti matkahäkissä. Matkahäkin jokin osa on kuitenkin pettänyt, ja lintu on päässyt karkuun sen vuoksi. Tämän takia ei voi koskaan olla liian tarkka sen suhteen, että käytössä oleva matkahäkki on linnulle sopiva, ehjä ja kunnolla suljettu.

Matkahäkistä lintu voi päästä karkaamaan useammalla eri tavalla. Kaikkia häkkejä ei voi kantaa ainoastaan kahvasta, koska pohja voi olla vaarassa pudota pois, ellei häkin kalteriosa jatku myös pohjan alle, kuten useissa koirien näyttelyhäkeissä tai joissain lintujen matkahäkkimalleissa. Jos näin ei ole, pohjalaatikko kannattaa tukea esim. rautalangalla, kumisin “mustekaloin” tai ihan vain narulla useammasta kohtaa. Häkin pohjan tulee olla häkkiin 100% sopiva, ei tee-se-itse -tyyliin kasattu, tai kokonaan pohjaton!

Häkin luukkujen tulee olla sellaiset, että lintu ei voi avata niitä, ne eivät voi avautua itsekseen tai jos ne painuvat ihmistä tai vaikka tuolin selkänojaa vasten. Ne tulee myös sulkea huolella ennen ulkoilmaan astumista. Varulta luukut voi laittaa kiinni klipsein tai rautalangalla. Klipsejä käyttäessä on huomioitava, että klipsin kanssa häkin luukku voi mahtua avautumaan hieman, ja varmistettava sisällä, ettei luukku voi klipsin kanssa avautua niin paljoa, että lintu voisi rakosesta päästä ulos.

Vasemmalla matkahäkkejä, joissa on ritiläpohja. Oikeassa kuvassa näkyy, kuinka pohja on varmistettu naruin, ja luukku on kiinni klipsillä, jota lintu ei voi avata. Kuvat: Mia Niemi / Sanna Pitkäranta

Lintu livahtaa ulos matka- tai ulkohäkistä kun luukku/ovi avataan

Linnun ulkohäkin kanssa tulisi noudattaa vielä suurempaa varovaisuutta, kuin asunnon oven kanssa. Mielellään ulkohäkin tulisi olla sellainen, että sinne kuljetaan vain suoraan sisältä esim. avoimesta ovesta tai ikkunasta. Jos ulkohäkkiin on kulku ulkopuolelta, siinä tulisi olla ilmalukon tapaan toimiva eteinen ja kaksi ovea.

Yksiovisen ulkohäkin kanssa asiat voivat mennä kauan putkeen ja ilman vahinkoja, mutta vain yksi epäonninen säikähdys siirtoprosessissa voi aiheuttaa linnun ottamaan siivet alleen ja katoamaan lopullisesti.

Matkahäkin luukkuja ei tule avata ulkona, ei edes hoidonnallisista syistä: vesikupin tai ruokakupin voi vaihtaa varmasti turvallisissa sisätiloissakin. Vaikka lintu olisi normaalisti rauhallinen ja pysyisi häkissä sisällä tällaisissa tilanteissa, se voi silti livahtaa ulos matkahäkin oven raosta.

Matkahäkkiä ei tulisi myöskään asettaa nurmelle tai maahan ilman pohjaa. Vaikka nurmikolla tepastelu voi olla linnulle virkistävää vaihtelua, tällainen tilanne on hyvin riskialtis. Ilman pohjaa maassa lepäävä matkahäkki voi kaatua jos siihen vahingossa nojataan/hypätään vasten ja lintu pääsee pakenemaan avoimen pohjan kautta. Lintu voi myös livahtaa pois pohjan kautta silloin, kun häkin yläosa nostetaan takaisin pohjan päälle. Jos haluaa lintunsa nauttivan nurmesta, kannattaa rakentaa turvallinen ulkohäkki, tai hankkia kalteripohjainen matkahäkki, jonka pohjan kalterien välistä nurmi pääsee matkahäkkiin.

Linnun valjaat rikkoutuvat tai lintu pääsee niistä muuten irti

Ulkoillessa valjaidenkin tulee olla linnulle sopivat ja ehdottomasti ehjät. Liian isoista valjaista tai huonosti kiristetyistä valjaista lintu voi livahtaa ulos. Jotkut linnut jyrsivät valjaita, joten ne voivat myös saada valjaat rikki ja livahtaa sitten karkuun. Valjaat tulee olla myös puettu linnun päälle valmistajan tarkoittamalla tavalla, sillä osassa valjasmalleissa on niin paljon lukkoja tai osia, että ne on mahdollista pukea linnun päälle myös väärin tai puutteellisesti. Kaikki nämä altistavat linnun karkaamiselle varsinkin silloin, jos lintu lähtee lentoon ja hihnan loppuessa valjaisiin/hihnaan tulee voimakas nykäisy. Jotkut valjasmallit linnun on mahdollista riisua itseltään avaamalla lukon/lukkoja joko vahingossa räpeltäessään, tai älykäs, iso lintu voi oppia myös avaamaan lukot harkitusti.

Myös hihnan tulee olla kunnollinen, ehjä, kestävä ja kiinnitetty kunnolla linnun valjaisiin sekä ihmiseen. Pelkkä löyhä lenkki ranteessa roikkumassa ei auta, jos lintu ottaa hatkat. Hihnasta kannattaa pitää tiukasti kiinni myös käsin, tai pujottaa hihnan lenkki esim. omien housujen vyöhön, jos haluaa vapauttaa kädet käyttöön. Jos linnun haltija vaihtuu kesken ulkoilun, hihnan ojentaminen tulisi aina tehdä myös varovasti ja sillä oletuksella, että lintu saattaa sännätä lentoon minä tahansa hetkenä.

Valjasteluakaan ei pitäisi suorittaa liian huolettomasti. Lintua myös kannattaa totuttaa ulkoilmaan vähitellen, jolloin se ei mahdollisesti säikähdä esim. ulkoilman ääniä tai lintuja lentoon lähtemällä.

Muita tilanteita

Harvinaisempia tilanteita ovat ne, joissa omistaja kohtaa jonkinlaista ilkivaltaa lintua tai sen asumusta kohtaan. Tähän voitaneen laskea myös ne tapaukset, jossa tekijä on luonnonvoima, toinen eläin tai lapsi, joka ei ensisijassa tarkoita pahaa.

Ilkivaltaa voi esiintyä myös valvomatta jätettyjen lintujen kanssa: ei ole mahdotonta, että vieras voisi joko varastaa linnun tai päästää sen karkuun (tahallaan tai vahingossa) murtautuessaan ulkohäkkiin. Jo munalukolla voi estää ne, joilla häkin avaaminen on hetken mielijohde.

Lopuksi

Lintuja karkaa mitä moninaisimmista syistä. Niistä ilmiselvimpiin kannattaa paneutua ja miettiä omalle kohdalle tapoja, kuinka ne voidaan välttää.

Jos lintusi pääsee karkuun, lue artikkeli: Miten toimia, kun lintu karkaa?. Levitä nopeasti tietoa moniin kanaviin: paikallisissa kanavissa (paikalliset some-ryhmät, tulostetut ilmoitukset naapuruston postilaatikoissa ja tolppiin niitattuna jne.) ja apuna on myös valtakunnallinen HelpParrot-linja: Facebook ja puhelin: 046-622 1577.