Lemmikkilintua myydessä tai ostaessa linnun mukana tulee siirtyä tarvittavat asiakirjat ja todistukset. Papereita tarvitaan kaupanteon tilanteissa, mutta lisäksi myös pesittäessä ja ulkomaille matkatessa. Tämän artikkelin tarkoituksena on jakaa perustietoa lemmikkilintuihin liittyvistä asiakirja- ja todistusvaatimuksista.

Teksti: Laure Kurkela ja Janina Vartiainen

CITES

Paperiasioihin tutustuminen on hyvä aloittaa sillä, että tietää, mihin ne perustuvat ja miksi niitä vaaditaan. Suurin osa papukaijalajeista kuuluu CITES (Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora) -sopimuksen piiriin. CITES-sopimuksen tarkoituksena on suojella uhanalaisia lajeja sääntelemällä ja valvomalla niillä käytävää kauppaa. CITES-sopimus siis sääntelee CITES-lajeilla käytävää kaupallista toimintaa. Sopimus on toimeenpantu EU-lainsäädännöllä: CITES-lajin myydessä ja ostaessa on siis täytettävät tietyt vaatimukset asiakirjojen suhteen. Mikäli vaatimukset eivät täyty, papereita ei ole tai ne ovat riittämättömät, on CITES-lajin myyminen ja ostaminen, sekä muu kaupallinen toiminta laitonta. Toisin sanoen CITES:n piiriin kuuluvaa lemmikkilintua, joilla on vajavaiset tai epämääräiset paperit ei saa ostaa, myydä, eikä pesittää.

Lemmikkilintujen jakautuminen CITES-lajiliitteisiin

Jokainen lemmikkilintulaji asettuu CITES-sopimuksen näkökulmasta ja lajinsa perusteella yhteen seuraavista ryhmistä:

• Lajit, jotka EIVÄT kuulu CITES:n piiriin: Undulaatti, neitokakadu, ruusukaijanen ja kauluskaija ovat ainoat papukaijalajit, jotka eivät kuulu CITES:n piiriin. Moni suoranokkainen lemmikkilintu, kuten kanarialintu, seeprapeippo, harlekiinipeippo, siniviiriäinen tai timanttikyyhky eivät myöskään kuulu CITES:n piiriin.
• CITES II/B-liitteen lajit: Suurin osa lemmikkinä pidettävistä papukaijoista kuuluu tähän lajiliitteeseen. B-liitteeseen kuuluvia lajeja ovat esimerkiksi vihersiipiara, sinikelta-ara, pikkuara, avoparikaija, ruusukakadu, valkokakadu, kultatöyhtökakadu, lähdekakadu, salomoninkakadu, arokakadu, siniotsa-amatsoni, kultaposkiamatsoni, jauhoamatsoni, munkkiaratti, viherposkiaratti, valkovatsa-aratti, mustalakkiaratti, aurinkoaratti, palmuaratti, helmiaratti, raita-aratti, afrikankaija, senegalinkaija, somaliankaija, epolettikaija, kruunuviherkaija, kultaloistokaija, sateenkaariluri, punarosella, valkokurkkurosella, viktoriankaijanen, naamiokaijanen ja ecuadorianaranen. Huomaa, että jotkin suoranokkaisetkin lemmikkilinnut, kuten riisipeippo, kuuluvat CITES B-liitteeseen.
• CITES I/A-liitteen lajit: CITES A-liite luettelee tiukimman sääntelyn lajit. A-liitteeseen kuuluvia lajeja ovat esimerkiksi puna-ara, hyasinttiara, smaragdiara, brasilianara, harmaapapukaija, celebesinkakadu, molukkienkakadu, tanimbarinkakadu, palmukakadu, keltaniska-amatsoni, keltapääamatsoni ja kuubanamatsoni.
• CITES I/A-liitteen poikkeuslajit: CITES poikkeuslajit kuuluvat I/A-luokkaan, mutta niitä käsitellään kuin ne olisivat II/B liitteessä. Poikkeuslajeja kutsutaan joskus myös nimellä CITES X. Tällaisia poikkeuslajeja ovat uudenseelanninviherkaija ja huppuparatiisikaija.

Voit selvittää minkä tahansa lintulajin CITES-statuksen Species+ -sivustolta. Kirjoita lajin tieteellinen nimi Species+ palvelun hakukenttään, suorita haku ja palvelu kertoo lajin cites-statuksen. Jos et vielä tiedä lajin tieteellistä nimeä, saat sen selville esimerkiksi lajin Wikipedia-sivuilta.

Paperit

Yhdistys tarjoaa dokumenttipohjia, kuten alkuperätodistuksen pohjan kasvattajille ja kauppakirjapohjan kaupankäynnin tilanteisiin. Pohjia saa vapaasti hyödyntää. Dokumenttipohjat

Lemmikkilinnulla voi olla useita erilaisia papereita, mutta vain tietyt niistä ovat lain näkökulmasta olennaisia. Erilaisista asiakirjoista puhuminen vain paperit-termillä voi aiheuttaa epätietoisuutta tai virheitä kaupanteossa.

Alkuperätodistus

Kaikkein olennaisin dokumentti on linnun alkuperätodistus, jolla osoitetaan linnun olevan laillista alkuperää. Se on pakollinen kaikilla CITES-lajeilla kaupanteossa, pesittäessä ja matkustettaessa ulkomaille. Alkuperätodistus on asiakirja, josta täytyy löytyä CITES-lupaviranomaisen vaatimat tiedot. Siitä voidaan käyttää myös nimiä "syntymätodistus" tai "kasvattajatodistus". CITES-lainsäädännössä ei ole säädetty erikseen sitä muotoa (tai lupaformaattia), millainen alkuperätodistuksen tulisi olla. Alkuperätodistuksen muoto ei siten ole ratkaiseva, vaan sen sisältämä tieto ja tämän tiedon jäljitettävyys tarvittaessa.

EU-todistus

EU-todistus on pakollinen ainoastaan CITES A-lajiliitteeseen kuuluvilla lintulajeilla. EU-todistus on CITES-viranomaisen myöntämä EU:n sisäinen myyntilupa (EU certificate). Suomessa syntyneille A-liitteen linnuille EU-todistuksen myöntään Suomen ympäristökeskus (Syke), EU:ssa syntyneelle linnulle ko. maan lupaviranomainen. EU-todistuksesta tulee löytyä mm. yksilöllinen EU-lupanumero, EU-lupanumeron myöntäneen valtion tiedot, sekä lintuyksilön tunnistemerkintätiedot (eli renkaan tai sirun tiedot).

Kauppakirja

Eläimen taustaan ja tunnistukseen liittyvien tietojen lisäksi on myyjän ja ostajan huolehdittava, että kaupan yhteydessä annetaan tai luodaan sellainen asiakirja, josta selviää myyjä, ostaja ja kaupan paikka ja ajankohta sekä osapuolten allekirjoitukset. Tämä tieto voidaan osoittaa erillisellä kauppakirjalla tai vaihtoehtoisesti laskulla tai kasvattajan todistukseen tai myyjän todistukseen lisättävillä kauppatiedoilla.

On tärkeää, että kaikissa omistajavaihdoksissa alkuperätiedot ja kaikki aiemmat kauppakirjat siirtyvät eläimen mukana omistajalta seuraavalle ja aina, kun CITES-lintu myydään uuteen kotiin, tehdään kaupoista uusi kauppakirja. Vanhempaa kodinvaihtajalintua ostaessa pelkkään vuosia vanhaan alkuperätodistukseen ei pidä tyytyä, elleivät eläimen omistajanvaihdokset vuosien varrelta ole tiedossa. Kauppaa tehdessä on varmistuttava, että yksilön liikkeet ovat jäljitettävissä asiakirjoin alkuperätodistukseen asti. On siis vaadittava vanhat luovutustodistukset tai kauppakirjat, joiden avulla voidaan varmistua, että kyseessä on varmasti sama yksilö, jolle alkuperätodistus on kirjoitettu. CITES-lajiliitteisiin kuuluvan eläimen tunniste, eli siru tai jalkarengas, on myös oltava luettavissa.

Luovutustodistus

Luovutustodistus korvaa kauppakirjan, mikäli lintu lahjoitetaan, eli annetaan uuteen kotiin vastikkeetta: eli tilanteissa, joissa raha ei vaihda omistajaa. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos halutaan löytää koti paperittomalle tai vajaat paperit omaavalle CITES-linnulle. CITES-sopimus säätelee CITES-lajien kaupallista toimintaa. Paperittoman linnun myyminen rahaa vastaan (tai edes vaihtokauppa) ei ole CITES-lainsäädännön mukaan sallittua, mutta lahjoittaminen vastikkeetta on mahdollista tietyin ehdoin. Lahjoituksesta tulee täyttää lemmikkilinnun luovutustodistus. Se on asiakirja, josta tulee löytyä vähintään seuraavat tiedot: lahjoitettavan linnun tiedot niin tarkasti kuin mahdollista, lahjoittajan nimi, uuden omistajan nimi, päivämäärä, paikka ja molempien osapuolten allekirjoitukset. Lisäksi todistuksesta on käytävä ilmi, että lintu on luovutettu vastikkeetta, ja molemmat osapuolet ymmärtävät, ettei lintua saa jatkossakaan ilman asianmukaisia papereita myydä, pesittää tai käyttää muihin kaupallisiin tarkoituksiin.

Muut asiakirjat

Muita papereita voivat olla esimerkiksi DNA-testin tulos, lääkärin tarkastuksen terveystodistus, maahantuontitodistus tai kuitti. Joskus esimerkiksi eläinkaupasta ostetun linnun mukana voi myös tulla paperille tulostettua tietoa ko. lajista. Mikään näistä ei riitä linnun alkuperätodistukseksi, mutta niillä on muita tarkoituksia. DNA-testin tulos todentaa linnun sukupuolen, joka kaikilla lajeilla ei näy päällepäin. Maahantuontitodistuksen avulla linnun kasvattajan voi selvittää ja uuden alkuperätodistuksen hankkiminen kadonneen tilalle voi mahdollistua. Kauppakirjalla todistetaan linnun omistajuus, joten se kannattaa tehdä aina kaupan yhteydessä. Kuitti on myyjän ostajalle antama todistus tehdystä maksusuorituksesta.

Vastuu

Myyjällä, esimerkiksi lemmikkieläinkauppiaalla tai yksityisellä myyjällä, on velvollisuus huolehtia, että ostaja saa linnun mukana kaikki tarvittavat dokumentit: kuten alkuperätodistuksen ja kauppakirjan. Ostajan tulee myös olla tarkkaavainen ja vaatia myyjältä nämä tarvittavat dokumentit kaupankäyntitilanteessa. Ostajan on myös tarkistettava asiakirjat huolellisesti ennen ostopäätöstä ja varmistuttava siitä, että ne sisältävät tarvittavat tiedot. Myyjä voi olla syystä tai toisesta tietämätön tai välinpitämätön paperiasioista. Sekä myyjä että ostaja ovat kaupan osapuolina molemmat vastuussa siitä, että asianmukaiset asiakirjat vaihtavat omistajaa eläimen mukana.

Tarvittavat asiakirjat

Laji voi siirtyä CITES-liitteestä toiseen

Lintulaji voidaan tarvittaessa siirtää CITES-liitteestä toiseen. Esimerkiksi harmaapapukaija siirtyi II/B liitteestä korkeamman luokan I/A liitteeseen vuonna 2017. Mikäli lintu elää vain lemmikkinä asialle ei ole pakko tehdä mitään. Jos ennen vuotta 2017 syntyneen harmaapapukaijan haluaa vuoden 2017 jälkeen myydä tai sitä haluaa pesittää, on sille hankittava vaadittavat tunnistemerkinnät ja asiakirjat. Tämä vaatii sen, että linnulla on jo II/B liitteeseen kuuluessaan ollut alkuperän osoittava todistus, ja sillä on tämä todistus yhä tallessa, vaikkei lintua olisikaan umpirengastettu tai sirutettu. Kaupanteon tai pesityksen yhteydessä on oltava yhteydessä Suomen ympäristökeskukseen, jolloin alkuperän osoittavan todistuksen omaavalle linnulle saa EU-lupanumeron.

Hybridit

Hybridiksi kutsutaan lintua, joka on kahden lajin sekoitus (tai useamman, jos kyseessä on useamman polven risteytys). Hybridien tapaukasessa linnun CITES-status määräytyy aina korkeamman luokan vanhemman mukaan. Järjestys on seuraava: ei-CITES (matalin), CITES II/B, CITES /A (korkein). Esimerkkejä:

• ruusukaijasen (ei-CITES) ja viktoriankaijasen (CITES II/B) hybridin CITES-luokka on II/B.
• puna-aran (CITES I/A) ja sinikelta-aran (CITES II/B) hybridin CITES-luokka on I/A.

Jos vanhempien CITES-luokitus on sama, jälkeläinen perii sen. Esimerkki:

• Vihersiipiaran (CITES II/B) ja sinikelta-aran (CITES II/B) hybridin CITES-luokka on II/B.

Jos asiakirjat puuttuvat

Jos CITES-lajiliitteisiin kuuluvalla linnulla ei ole alkuperätodistusta tai I/A-liitteen yksilöltä puuttuu riittävät tunnistemerkinnät, lintua ei saa ostaa, myydä tai pesittää. Matkustamista paperittoman CITES-linnun kanssa ei suositella, sillä matkustaessa maasta toiseen linnuilla on suuri riski tulla takavarikoiduiksi.

Suomessa on valtava määrä CITES-lintuja, joiden paperit ovat hukkuneet aikojen saatossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lintu olisi "laiton". Paperiton tai vajavaisin paperein oleva yksilö on eri asia kuin laiton yksilö. Laittomalla linnulla tarkoitetaan sellaista yksilöä, jolla on esimerkiksi väärennetyt asiakirjat tai väärennetty jalkarengas.

Paperittoman linnun alkuperää voi yrittää selvittää, jos linnusta löytyy joitakin tositteita tai tunnistemerkintä. Jos linnun alkuperä on jäljitettävissä esimerkiksi renkaan tai sirun tietojen avulla, kannattaa yrittää olla yhteydessä kasvattajaan. Kasvattajan kautta uuden alkuperätodistuksen hankinta voi mahdollistua. Paperiton CITES:n piiriin kuuluva lintu voi kuitenkin elää normaalia lemmikkielämää: sitä ei vain saa myydä eteenpäin, pesittää tai käyttää muihin kaupallisiin tarkoituksiin.

Jos myyjä ei suostu tarjoamaan alkuperätodistusta ja A-liitteen lajin kohdalla myös EU-todistusta linnun myynnin yhteydessä, tai paperit vaikuttavat riittämättömiltä, ei lintua tule ostaa. Älä luota myöskään siihen, että asiakirjat lähetettäisiin jälkikäteen – ne on saatava kaupanteon yhteydessä. Paperittomien tai vajavaiset paperit omaavien CITES-lintujen myynnistä tai myynnin yrityksistä voi ilmoittaa Suomen ympäristökeskukselle.

CITES -liitteisiin kuuluvan lemmikkilinnun, jolla ei ole riittäviä papereita tai paperit puuttuvat, voi antaa/lahjoittaa uuteen kotiin vastikkeetta. Tämä mahdollistuu, koska CITES-sopimus sääntelee vain CITES-lajeilla käytävää kaupallista toimintaa. Mikäli lintu lahjoitetaan vastikkeetta, tulee täyttää lemmikkilinnun luovutustodistus. Luovutustodistukseen täytetään seuraavat tiedot: lahjoitettavan linnun tiedot niin tarkasti kuin mahdollista, lahjoittajan nimi, uuden omistajan nimi, päivämäärä, paikka ja molempien osapuolten allekirjoitukset. Lisäksi todistuksesta on käytävä ilmi, että lintu on luovutettu vastikkeetta, ja molemmat osapuolet ymmärtävät, ettei lintua saa jatkossakaan ilman asianmukaisia papereita myydä, pesittää tai käyttää muihin kaupallisiin tarkoituksiin.

Varaudu tulevaan

Huolehdi, että paperit pysyvät tallessa ja ovat käytettävissä myös yllättävissä tilanteissa, kuten tulipalon tai omistajan kuoleman jälkeen. Varaudu etukäteen ja talleta lintusi tärkeistä asiakirjoista digitaaliset varmuuskopiot esimerkiksi pilvipalveluun. Huomaa, että kopio ei kuitenkaan korvaa alkuperäistä asiakirjaa.

​

Lähteet ja lisätietoa:

Suomen ympäristökeskus. Lisätietoa CITES-asioissa

Species+ -lajihakupalvelu. Palvelussa voi tarkistaa, mihin CITES-sopimuksen lajiliitteeseen lintulaji kuuluu.

CITES-lupaviranomaiseen voi aina ottaa yhteyttä ja varmistaa, ovatko eläimen mukana tarjotut asiakirjat oikeanlaiset ja riittävät: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Yhdistys tarjoaa dokumenttipohjia, kuten alkuperätodistuksen pohjan kasvattajille ja kauppakirjapohjan kaupankäynnin tilanteisiin. Pohjia saa vapaasti hyödyntää. Dokumenttipohjat