Koti » Artikkelit » Hyvän kodin etsiminen linnulle
Teksti: Jarmo Tuutti ja Anni Pohja, julkaistu alunperin Kaijutin 2014 -lehdessä, päivitetty nykyaikaan
Kasvattaja joutuu etsimään linnuille uusia koteja säännöllisesti. Lisäksi joskus edessä voi olla ikävä päätös luopua linnusta esimerkiksi allergian tai mahdottoman elämänmuutoksen takia. Tällöin haasteena on löytää linnulleen hyvä uusi koti. Aina tämä ei ole niin helppoa, kuin voisi kuvitella.
Ennen kuin laittaa linnustaan myynti-ilmoituksen, kannattaa asennoitua oikein ja varautua aimo annoksella kärsivällisyyttä. Varsinkin isompien papukaijojen kohdalla on odotettavissa lukuisia ”Haluan puhuvan papukaijan” –kyselijöitä. Tällöin haasteena on seuloa tulevasta kysymysvirrasta potentiaalisesti hyvät kodit. Erityisesti kasvattajalta vaaditaan norsun kärsivällisyyttä, koska lintuja on myynnissä useita ja yleensä myös säännöllisesti. Älyttömimmät kyselyt voivat olla tyyliin ”Voinko hakea papukaijan ensi viikolla? Paljon maksaa? Saanko kaksi yhden hinnalla?”.
Kasvattajakin voi tietenkin antaa oman harkintansa mukaan alennusta tai paljousalennusta syystä tai toisesta, kuten löydettyään kasvatilleen oikein hyvän kodin. Kasvattajan näkökulmasta on oikeastaan kiva saada kaksi samaa sukupuolta olevaa sisarusta samaan kotiin, koska tällöin linnuille on toisistaan seuraa ja kasvattajalla on yksi hyvä koti vähemmän etsittävänä. Tärkeintä on kuitenkin se, ettei hinnan tulisi olla heti ensimmäinen asia, joka tulee keskusteluissa esiin. Loppukädessä hinnan kuitenkin määrittelee kasvattaja, eikä tämän tulisi kokea painostusta ostajan suunnalta.
Kärsivällisyys on tärkeää myös siksi, että myyjä on ainoa henkilö, joka voi vaikuttaa siihen, että lintu pääsee hyvään kotiin. Myyjällä on siis vähintäänkin moraalinen vastuu pyrkiä löytämään myymälleen linnulle hyvä koti. Tämän takia lintua ei voi vain ”dumpata” nopeimpaan mahdolliseen paikkaan. Kaikkein sydäntä särkevimmät myynti-ilmoitukset ovat sanoneet, että linnun saa ”ensimmäinen, joka ilmestyy oven taakse rahojen kanssa”.
Varsinkin kasvattajan kannattaa suhtautua asiaan hieman asiakaspalvelijan asenteella ja olla mieluummin ystävällinen ja auttava, kuin tuomitseva. Ongelmallinen ostaja saattaa isommalla todennäköisyydellä olla tapaus, joka alkaa myös levittämään kasvattajasta valheita selän takana petyttyään. Ole kuitenkin aina valmis sanomaan ”ei”. Senkin voi tosin sanoa lukuisilla asiallisilla tavoilla. Kannattaa myös kertoa ostajaehdokkaalle, miksi kieltäytyi myymästä hänellelintua. Aina voi toivoa, että hän ottaa tästä opikseenja selvittää asioita pahimman pettymyksen laannuttua.
Hyvä myynti-ilmoitus
Myynti-ilmoituksen miettimiseen kannattaa käyttää hetki, sillä hyvin laaditulla myynti-ilmoituksella voidaan karsia osa tyhmistä kyselyistä ja samalla houkutella vastuullisia harrastuksia. Ensimmäinen askel on kertoa ilmoituksessa kaikki tarpeellinen riittävän tarkasti sekä rehellisesti. Varsinkin kasvattajalle tehokas tapa menettää uskottavuutta on tehdä asiavirheitä myynti-ilmoituksessa. Tällainen virhe voi karsia monta valistunutta ostajaa pois. Lisäksi omat kriteerit uudelle kodille kannattaa listata mahdollisimman tarkasti, koska tämä luultavasti karsii suurimman osan kodeista, jotka näitä kriteerejä ei täytä. Erityisesti kasvattajan on tärkeää miettiä ennakkoon, mitä odottaa poikasen ostajalta. Uutta kotia etsivän linnun kohdalla taas on tärkeää olla rehellinen linnun mahdollisista ongelmista. Esimerkiksi yllättävät käyttäytymisongelmat voivat johtaa linnun päätymiseen uudelleen kiertoon, ja pahimmillaan tuloksena voi olla vuosia kiertävä lintu, joka stressin takia sairastuu herkästi ja kuolee nuorena, lopetetaan tai jossain onnellisessa tapauksessa sattuu löytämään pysyvän kodin kiertämisen päätteeksi.
Myös myynti-ilmoituksen paikkaa kannattaa miettiä. Lemmikkilinnut Kaijuli ry:n Kaijulitori ja Facebookin kaupparyhmä on tietenkin ilmeinen paikka, koska sieltä löytyy osaavat moderaattorit sekä vastuuntuntoisia harrastajia. Muiden paikkojen, kuten Tori.fi:m kaltaisten osta-ja-myy-sivujen kautta voi tuurilla löytää hyvän ostajan, mutta luultavasti saa myös vyöryn turhia kyselyitä.
Hyvän myynti-ilmoituksen sisältö
- Omat tiedot ja toivottu yhteydenottotapa
- Myytävän linnun tarkat tiedot (ja mahdollisuuksien mukaan pari kuvaa)
- Hintapyyntö
- Tiedot mukana tulevista tarvikkeista
- Omat kriteerit uudelle kodille
Huolestuttavia merkkejä ostajaehdokkaassa
- Kärsimättömyys ja kiire
- Tiedon puute
- Liika keskittyminen hintaan
- Et saa tietoa oloista tai ne ovat riittämättömät
Pyydä linnusta järkevää hintaa
Poikasen hinta on melko helppo määrittää. Vaikka monia lajeja Suomessa myydäänkin paljon muita Länsi-Euroopan maita vähemmän (sekä kalliimmalla), voi useiden lajien poikasille melko helposti päätellä järkevän hinnan. Kannattaa kuitenkin huomioida se, että liian alhainen hinta voi houkuttaa enemmän henkilöitä, jotka eivät ole oikeasti valmiita sitoutumaan eläimeen. Liian korkea hinta taas voi karkottaa valistuneita ostajia, jotka tietävät, mihin hintaan näitä on myyty.
Uutta kotia etsivän linnun hinnan määrittely onkin sitten hankalampaa. Valitettavan usein näkee myynti-ilmoituksia, jossa myyjä pyrkii saamaan ”omansa takaisin” jopa 10-vuotiaasta linnusta, joka ei välttämättä ole edes elänyt kovin hyvissä olosuhteissa. Ja usein tämä alkuperäinen ostohintakin on ollut aivan posketon. Lienee sanomattakin selvää, että tällaisessa tilanteessa kadotetaan kaikki valistuneet ostajat.
Uutta kotia etsivän linnun järkevä hinta on käytännössä aina pienempi, kuin poikasen. Joskus kannattaa myös myöntää, ettei linnusta välttämättä kannata pyytää rahaa ollenkaan. Esimerkiksi yli 10-vuotias ihmistä pelkäävä tai muuten erittäin aggressiivinen amatsoni vaatii uudessa kodissa sellaista osaamista ja kärsivällisyyttä, että on yleensä kohtuutonta pyytää siitä mitään nimellistä korvausta suurempaa summaa. Jos tällaisessa tilanteessa ei ole aivan varma siitä, että löytää hyvän kodin linnulle, kannattaa myös harkita HelpParrot ry:n sijoitusrinkiä, jos yhdistyksellä on tilaa yksityisten luovuttamille linnuille.
Ihmisarviointia ja tyhmiä kysymyksiä
Linnusta kiinnostuneen ostajaehdokkaan ensimmäisestä yhteydenotosta pystyy sanomaan paljon. Kärsimättömyys ja kiire ovat erittäin huonoja merkkejä, samoin se, ettei tiedä yhtään mitään siitä, mitä on ostamassa. Joskus kyselijä ei ole vaivautunut lukemaan edes myynti-ilmoitusta tai lukemaan kasvattajan sivuilta, mitä lajia tämä kasvattaa. Tällaisiin tapauksiin kannattaa harvemmin tuhlata aikaa, tai ainakin kysyä tarkentavia kysymyksiä.
Muutenkin kannattaa uskaltaa kysyä ostajaehdokkaalta tyhmiä kysymyksiä. Varsinkin, jos jokin asia vihjaa, ettei ostajaehdokkaan tiedot ole ajan tasalla. Onkin erittäin tärkeää varmistua, että tulevassa kodissa tiedetään, mihin ollaan sitoutumassa lintua hankittaessa, sekä samalla osataan hoitaa kyseistä lajia. Lisäksi tietenkin tilojen, kuten lintuhäkin, pitää olla riittävät. Toisaalta tyhmä kysymyksen tarkoitus voi olla myös selvittää, miten henkilö suhtautuu tällaiseen: esimerkiksi asiallisesti vai ylimielisesti?
Entä miten ostajaehdokas suhtautuu vinkkeihin lisälukemisesta? Sen lisäksi, että itse kyselee ostajaehdokkaalta kasvattajan tulee olla varautunut myös siihen, että ostajaehdokas kyselee tältä. Oikeastaan kannattaa huolestua, jos ostajaehdokas ei yritä selvittää, oletko oikeasti luotettava kasvattaja. Internetistä löytyy paljon ohjeita linnun myyjän arviointiin, joten valistunut ostajaehdokas on nämä lukenut.
Vaikka henkilö onkin aikaisemmin omistanut lintuja, kannattaa hänen tietotasoaan yrittää silti kartoittaa. Aikaisempi lintukokemus ei välttämättä tarkoita kuin sitä, että on lukenut Annette Wolterin ”Papukaijat” vuonna 1990 ja taustalla on lähinnä vanhentunutta tietoa. Esimerkiksi ohjeistus lintujen käsittelystä on muuttunut viimeisten vuosien aikana, samoin tietämys ruokinnasta ja varusteista, kuten lintulampuista. Ei myöskään ole huono idea kysyä kohteliaasti, miksi henkilö ei enää omista lintuja, ellei sitten kyseessä ole kokemus vuosikymmenten takaa.
Mitään yksiselitteistä tapaa selvittää ostajaehdokkaan suhtautumista ei tietenkään ole, vaan kasvattajillakin on omat tapansa. Mitä enemmän kuitenkin keskustelee ostajaehdokkaan kanssa, sitä paremman kuvan tästä saa. On kuitenkin oltava varautunut myös pettymykseen: varsinkin kasvattajalle näitä tulee ennemmin tai myöhemmin vastaan. Aina ei ole mahdollista arvioida ihmistä riittävän hyvin, tai toisaalta valtavasti asiasta innostuneen henkilön innostus lopahtaakin nopeasti.
Jos ei luota omaan ihmistuntemukseen, kannattaa pyytää apua. Kasvattajan kannattaa olla yhteydessä muihin kasvattajiin ja pyytää neuvoja varsinkin ensimmäisten poikueiden kodin etsintään. Myös monet kokeneemmat harrastajat saattavat olla törmänneet kaikenlaisiin ongelmatapauksiin elämänsä aikana ja osaavat tämän pohjalta auttaa.
Paperit ja muut käytännön asiat
Sama, mikä pätee ostajan kohdalla, pätee myös myyjän kohdalla: pidä huoli, että laitatte paperit kuntoon. Kasvattajan tulisi luonnollisesti kirjoittaa syntymätodistus ja uutta kotia etsivän linnun kohdalla mukana pitäisi kulkea alkuperäistodistus (joka on esim. kasvattajalta saatu syntymätodistus). CITES I- ja II-lajien kohdalla lakikin vaatii tämän.
Lisäksi on tärkeää tehdä kauppakirja, johon merkitään kaikki kaupan ehdot. Myyjänä kannattaa suhtautua varauksella osamaksusopimuksiin. Vastaan on tullut liian monta tapausta, joissa osamaksut ovat venyneet tai jääneet kokonaan maksamatta. Tällöin ainoa tapa saada rahansa voi olla käräjäoikeuden kautta.
Jos ostajalla on jo valmiiksi lintu, jolle hän etsii kaveria, kannattaa myyjänä suostua koeaikaan. Jos linnut eivät mitenkään tule toimeen keskenään, on kaikkien kannalta paras ratkaisu, ettei lintu tällöin jää tällaiseen kotiin.
Dokumenttipohjan tälle ja muille edellä mainituille dokumenteille löydät Kaijulien nettisivuilta Asiakirjapohjat-osiosta.
Lisäksi CITES I -lajien kohdalla on syytä muistaa, että niiden myynti vaatii aina Ympäristökeskukselta saatavan luvan!
Entä jos on kiire?
Varsinkin kasvattajan tulisi olla varautunut mm. tilojen puolesta siihen, ettei poikasen myynnille tule kohtuutonta kiirettä. Mutta joskus tavalliselle harrastajalle voi tulla kiire luopua linnustaan esimerkiksi yllättävän allergian takia. Tällöinkään ratkaisun ei tule olla etsiä kiireellä mikä tahansa koti. Jos hyvää kotia ei välittömästi löydy, kannattaa pyytää muilta harrastajilta apua hoitopaikan suhteen. Jos saat linnun hoitoon toisen harrastajan luokse, voit rauhassa etsiä sille uutta kotia ilman tulenpalavaa kiirettä.
Linnun myyminen vaatii aina kärsivällisyyttä
Hyvän kodin etsiminen myytävälle linnulle ei ole aina läpihuutojuttu. Se vaatii myyjältä joskus jopa norsun kärsivällisyyttä ja hieman ihmistuntemustakin. Myyjällä on kuitenkin aina moraalinen vastuu siitä, että myytävä lintu päätyy oikeasti hyvään kotiin.
Varaa siis myyntiin aikaa, kirjoita hyvä myynti-ilmoitus ja ole valmis keskustelemaan ostajaehdokkaiden kanssa. Aina on oltava valmis myös sanomaan “ei”.
Ostajan arkkityyppejä
Kasvattajana tulet törmäämään heistä jokaiseen ennemmin tai myöhemmin
Puhuvan papukaijan etsijä. Monesti varsinkin papukaijaa kysellään ilman, että on mitään käsitystä sen pitämisestä lemmikkinä. Halutaan ehkä puhuva papukaija tai iso ara. Tällainen kyselijä kannattaa ohjata etsimään lisää tietoa harrastuksesta.
Tinkaaja. Tämä henkilö ajattelee, että asiakkaana hän on oikeassa ja tärkein kriteeri vaikuttaa olevan raha. Tinkaajalle kannattaa heti alusta tehdä selväksi, että hinta ei alennusta pyytämällä laske.
Kierrättäjä. Henkilö, joka ostaa ja myy lintuja jatkuvasti. Tällaista voi olla vaikea tunnistaa, jos hän ei sitä vahingossa paljasta. Jotain voi vihjata esimerkiksi epäilyttävän iso määrä linnun osto- ja myynti-ilmoituksia netin kauppapalstoilla.
Heti nyt minulle. Ehkä hieman kärsimätön henkilö, joka ilmoittaa suoraan puhelimessa tai sähköpostilla, että voisi tulla hakemaan linnun heti. Siitä huolimatta, ettei sinulla ole lintua sillä hetkellä myytävänä.
Jonkun linnun ostaja. Henkilö, joka on valmis ostamaan linnun heti, mutta ei ole selvittänyt eri lajeista mitään eikä edes tiedä, mitä lintuja sinulla on myynnissä.