Teksti: Jarmo Tuutti, Ida-Emilia Kaukonen, Jonne Stenroth & Hanna Miettinen
Kiinnipitäminen on monelle lemmikkilinnulle stressaava kokemus. Joskus se on kuitenkin välttämätöntä linnun hyvinvoinnin vuoksi. Silloin omistajan on tärkeää tietää, miten kiinniotto tehdään oikein.
Kiinniottoon ei tule turvautua liian kevein perustein. Ensisijaisesti kaikki hoitotoimenpiteet tulisi opettaa linnulle vapaaehtoisesti positiivisen vahvistamisen avulla: esimerkiksi kynsien leikkuu, lääkkeen antaminen ruiskusta tai pyyhkeeseen kääriytyminen on mahdollista kouluttaa monille linnuille. (Lue lisää artikkelista: Ennakoi linnun sairastuminen: hoitotoimenpiteet tempuiksi.) Kaikkien lintujen kohdalla nämä eivät kuitenkaan välttämättä ole mahdollisia. Lintu ei kuitenkaan hajoa, jos sen joutuu ottamaan kiinni. Yksittäinen stressaava tilanne ei vahingoita hyvinvoivaa lintua, vaan se voi palautua kiinniotosta nopeastikin, kunhan se saa muuten elää virikkeellistä ja turvallista elämää.
Vaikka kiinnipitäminen on siihen tottumattomalle linnulle stressaava asia, omistajan on uskallettava tehdä se, jos linnun hyvinvointi sitä vaatii. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi ylikasvaneet kynnet, eläinlääkärireissu tai muut välttämättömät hoitotoimenpiteet sellaiselle linnulle, jolle ei ole opetettu näitä toimenpiteitä ennakkoon. Tässä artikkelissa tarkastellaan aihepiiriä tarkemmin ja annetaan vinkkejä oikeanlaisiin otteisiin eri kokoisten lintujen kanssa.
Arki vs. hätätilanteet
Lemmikkilinnun käsittely voidaan jakaa karkeasti arkisiin tilanteisiin ja hätätilanteisiin. Arjessa kaiken pohjalla on periaate, että lintu saa toimia vapaaehtoisesti: asiat koulutetaan linnun ehdoilla positiivista vahvistamista käyttäen, ilman pakkoa. Tiettyjä, ei-kiireellisiä hoitotoimenpiteitä voi toteuttaa myös linnulle neutraalein keinoin. Jos esimerkiksi linnun kynnet kasvavat hieman liian pitkiksi, omistaja voi vielä kokeilla muuttaa ympäristöä niiden kulumisen edistämiseksi: lisäämällä uusia karkeakaarnaisia luonnonorsia erilaisiin kulmiin, että kynnet kuluisivat luonnostaan tehokkaammin. Hätätilanteissa ja muissa välttämättömissä hoitotoimenpiteissä tilanne on kuitenkin toinen, ja on tehtävä välttämättömät asiat linnun hyvinvoinnin varmistamiseksi. Aiempaa esimerkkiä jatkaen, mikäli kynnet eivät kuluisi toivotulla tavalla, eikä linnulle pysty kohtuullisessa ajassa opettamaan kynsien leikkuuta vapaaehtoisesti, joudutaan se ottamaan kiinni ennen kuin kynnet kasvavat liian pitkiksi ja haittaavat sen elämää.
Omistajan on tärkeä ymmärtää, milloin linnun kiinniottaminen on todella välttämätöntä ja milloin kannattaa etsiä vähemmän stressaavia keinoja. Hätätilanteita ovat esimerkiksi linnun sairastuminen niin, että se on saatava eläinlääkäriin, tai linnun pelastaminen ulos talosta tulipalon sattuessa. Sen sijaan tilanne, jossa lintu ei heti illan tullen halua palata häkkiinsä, ei vielä ole hätä. Myöskään esimerkiksi valjaiden pukeminen ei oikeuta kiinniottoa, sillä sillä ei ole merkitystä linnun hyvinvoinnin kannalta.
Linnun kiinniottaminen
Ennen linnun kiinniottamista on suositeltavaa hankkia jokin pehmolelu tai vastaava, jolla kiinnipitämistä voi harjoitella. Tällöin se sujuu luultavasti linnunkin kannalta paremmin, jos/kun tarve tätä varten tulee.
Kiinniottaminen kannattaa tehdä mahdollisuuden salliessa hämärässä tai pimeässä, koska tällöin lintu ei pakene niin herkästi. Isommat linnut saa helpoiten kiinni pyyhkeellä ja pienemmät haavilla. Tietyt pienet lajit voivat jähmettyä hämärässä paikoilleen niin, että ne on helppoa poimia orsilta suoraan käteen. Isomman ja voimakasnokkaisemman linnun kanssa kannattaa laittaa itselleen varmuuden vuoksi riittävän paksut hanskat käteen, sillä lintu todennäköisesti puree tuntiessaan itsensä uhatuksi. Ota lintu kiinni selän puolelta niin, ettei se saa avattua siipiään.
Kiinnioton pitäisi tapahtua nopeasti, sillä jahtaaminen on äärettömän stressaavaa linnulle. Jos et saa lintua nopeasti kiinni, älä jatka sen jahtaamista pidemmälle, vaan pidä pieni tauko ja yritä hetken päästä uudelleen.
Papukaijan pitäminen paikoillaan
Otettuasi linnun kiinni, aseta toinen käsi pään taakse ja ota tukevasti kiinni alaleuasta. Käytä peukaloa toisella puolen ja etu- tai keskisormea toisella puolen. Otteen tulee olla varma ja tukeva, että lintu pysyy paikallaan. Kiinnipidossa voi käyttää apuna esimerkiksi pyyhettä, jonka laitat linnun vartalon ympärille niin, ettei lintu pääse räpyttelemään siipiään. Muuten riskinä on, että räpytellessään se loukkaa siipensä.
Älä missään tapauksessa purista tai muuten aseta painoa linnun rinnan ja mahan päälle. Pidä kiinni ainoastaan linnun päästä ja selän puolelta siivistä. Jos käytät pyyhettä, voit antaa pyyhettä linnun nokkaan, jolloin lintu keskittyy puremaan sitä, ja se voi monesti helpottaa käsittelyä. Huolehdi tarkoin, että linnun hengitystiet pysyvät peittämättöminä.
Parakiiteille ja vastaavan kokoisille linnuille, kuten neitokakadulle, on muutamia erilaisia kiinnipito-otteita. ”Parakiittiote” on sellainen, jossa etusormi on alanokan toisella puolella ja peukalo toisella, samalla kun nimetön ja pikkusormi pitelevät linnun kehoa toiselta puolen ja peukalo toiselta. Ote kohdistuu alaleuan luiden tienoille, silmien alapuolelle. Peukalon sekä nimettömän ja pikkusormen voi kääriä linnun ympärillekin, mutta tällöin rinnan alle, ei missään nimessä päälle. Tarkoituksena on lähinnä lukita hartiat.
Toinen vaihtoehto on tehdä sama niin, että päätä pitelevinä sormina on etusormi ja keskisormi. Tämä voikin olla näistä näistä parempi vaihtoehto. Ensimmäisen hyöty on se, että jos asento on oikea, voit tehdä hoitotoimia vaivattomasti. Oikean asennon löytäminen voi kuitenkin olla haastavaa etenkin, jos sormet ovat lyhyet.
Kolmas keino pienillä papukaijoilla, joka on kätevä etenkin jouduttaessa työskentelemään yksin nokan alueella, on etusormi-peukalo-ote niin, että lintu saa jalkansa kiinni pyyhkeeseen allaan. Lintu tarttuu vaistomaisesti johonkin, mitä jalkojen alta löytyy, jolloin se pitää itse itseään aloillaan ja tukee kehoaan. Näin ihmisellä menee vähemmän energiaa otteen ylläpitoon. Tällöin kämmensyrjä asettuu (neitokakadun kokoisen linnun kohdalla) harteiden läheisyyteen oikeaan kohtaan niin, etteivät siivet aukea räpistelemään. Löysä tai liian taakse asetettu ote aiheuttaa sen, että lintu saa siipensä soljautettua käden otteesta huonoon asentoon, esim niin,että kärjet menevätkin pyrstön alta eikä päältä. Linnun harteiden ja kehon tukeminen on tärkeää vakauden takaamiseksi.
Pienten suoranokkien kiinnipito
Pienempien suoranokkaisten lajien kiinnipito eroaa hieman papukaijoista. Isoja suoranokkia saa käsiteltyä papukaijojen tavoin, mutta pienet vaativat joitain erityishuomioita. Pienten kiinniottaminen sujuu helpoiten pimeässä huoneessa, jossa nappaa linnut haaviin tai poimii käsin orsilta. Hanskoja tai pyyhkeitä ei kannata käyttää, sillä tällöin näin pienen linnun käsittely vaikeutuu. Yleensä niille ei ole tarvetta, sillä pienen suoranokan puruvoima ei riitä satuttamaan ihmistä. Toki poikkeuksiakin löytyy. Mikäli oma lintusi puree kipeästi, laita käteesi ohuet puuvillahanskat, joita saa edullisesti esimerkiksi apteekista. Ohuet hanskat mahdollistavat linnun huolellisen käsittelyn, mutta antavat ylimääräisen “ihokerroksen” johon lintu voi tarrata kiinni.
Vaikka pieni lintu pureekin ainoastaan heikolla voimalla, ei ikinä pidä lintua tökkiä tai ärsyttää puremaan sen takia, että pureminen olisi hauskaa. Vaikka tämä saattaa kuulostaa monelle vastuuntuntoiselle lintuharrastajalle itsestäänselvyydeltä, valitettavasti tätäkin näkee aikuisten ihmisten joskus tekevän. Linnulle kiinnipitotilanne on kauhea sen yrittäessä puolustautua. Älä siis aiheuta sille tarpeetonta stressiä.
Kiinnipito-otteita on kaksi: peukalo-etusormiote ja etusormi-keskisormiote. Peukalo-etusormiotteessa linnun pää tulee niiden välistä, peukalo ja keskisormi asetetaan kevyesti linnun rinnan päälle. Muut sormet sulkevat linnun kevyesti sisäänsä. Sormia saa tarpeen mukaan availtua, riippuen mitä toimenpiteitä linnulle tarvitsee tehdä. Lintu asetetaan kämmenelle selälleen tai mahalleen, riippuen taas siitä, mitä sille on tarkoitus tehdä. Etusormi-keskisormiotteessa linnun pää asetetaan näiden väliin. Linnun selkä tulee kämmentä vasten. Peukalo jää täysin vapaaksi, joten tämä ote sopii esimerkiksi siihen, jos yksin täytyy hoitaa linnun jalkoja. Jalan saa tällöin asetettua helposti peukalon ja jonkin muun sormen väliin. Loput sormet tukevat lintua ja pitävät tarpeettoman jalan poissa tieltä.
Pidä aina kevyesti kiinni ja varmista, ettet purista, sillä lintu ei kestä hengittämättä olemista: – pienikin hengityskatkos on kohtalokas! Älä pidä lintua tarpeettoman kauan selällään, sillä tässä asennossa sen on hankalampi hengittää. Pyri suorittamaan hoitotoimenpiteet niin, että lintu on mahdollisimman paljon pystyasennossa. Tarkkaile linnun vointia jatkuvasti, sillä pienet linnut voivat valahtaa elottomiksi pelkän stressin takia. Mikäli vaikuttaa siltä, että linnun stressitaso nousee liikaa, päästä se välittömästi pois.
Kynnen leikkaaminen ja linnun kiinnipitäminen
Linnun kynsiä leikatessa pyydä tarvittaessa joku avuksi, jotta voit itse keskittyä kiinnipitämiseen. Apukäsistä on erityisesti hyötyä silloin, jos kiinnipito on uutta: yksin kiinnipitäminen ja hoitotoimenpiteet voivat olla hankalia, jos asiaa ei ole harjoitellut.
1. Valmistele kynsienleikkauspaikka. Kerää paikalle kaikki tarvittavat tarvikkeet, kuten kynsisakset ja kirkas pöytälamppu, jota on helppo kohdistaa tarpeen mukaan. Varmuuden vuoksi lähellä on hyvä olla myös perunajauhoja tai apteekista saatavaa verenvuoron tyrehdyttäjää mahdollisen verenvuodon tyrehdyttämiseksi.
2. Pimennä huone. Kääri lintu varmalla otteella pyyhkeeseen niin, että sen pää jää hieman pyyhekäärön ulkopuolelle. Valitse käsipyyhe, sillä iso pyyhe muodostaa vain turhan ison mötin linnun ympärille, etkä saa hyvää otetta. Pidä huolta, että lintu pystyy hengittämään.
3. Vie lintu valmistelemallesi kynsienleikkauspaikalle. Ole rauhallinen ja varmaotteinen. Voit asettaa linnun pyyhkeessä pöydälle tai syliisi. Jos se on erityisen hermostunut, voit antaa sille suuhun jotakin mieleistä, johon se ei voi tukehtua, mutta johon se kiinnittää huomionsa. Esimerkiksi kiiltävää rakastavalle linnulle rannekoru. Voi myös auttaa, jos peität linnun pään jollakin hyvin kevyellä ja pidät tilan sille pimeänä. Kun se ei näe, mitä tapahtuu, se ei stressaa niin paljoa.
4. Pidä linnusta toisella kädellä kiinni tai pyydä jotakuta muuta pitämään, jotta se ei karkaa. Etsi toisella kädellä linnun jalka pyyhkeen seasta, tartu siihen varovasti siten, että saat varpaan näkyville. Jos olet yksin, on helpointa pidellä jalkaa samalla kädellä, jolla pidät lintua pyyhkeessä. Toinen käsi leikkaa. Lintu todennäköisesti yrittää vetää jalkaansa pyyhkeen sisään tai tarttuu lujasti sormeesi. Yritä pitää jalka esillä. Älä rutista.
5. Katso kynttä valoa vasten. Riippuen kynnen tummuudesta kynnen sisällä näkyy sen myötäisesti kulkeva verisuoni. Varo osumasta siihen, kun leikkaat! Jätä leikkauskohdan ja kynnen väliin ainakin milli etäisyyttä, isommilla useampi milli. Vaaleajalkaisilla värimuunnoksilla suonen näkeminen ei yleensä ole ongelma. Mikäli verisuonta ei näy, voi toisena sääntönä pitää sitä, että leikkaaminen tapahtuu siten, että kynsi päättyy varpaan tasolla. Tällöin kannattaa kuitenkin olla varovainen.
6. Leikkaa kynsi. Mielellään yhdellä kerralla, ei osittain. Jos reunat jäävät rosoiseksi, voit yrittää siistiä esimerkiksi kynsiviilalla. Toista muiden kynsien kanssa. Vaihda sitten jalkaa ja toista sen kynsien kanssa.
Muistilista:
- Pyri opettamaan hoitotoimenpiteet linnulle ennakkoon. Näin kiinnioton tarve vähenee.
- Kynsienleikkuun tarve vähenee, kun linnulla on orsina kuorimattomia luonnonoksia, jotka ovat eri paksuisia ja asetettu erilaisiin kulmiin – osa jopa miltei pystysuoraan.
- Lintu tulee ottaa kiinni vain, jos sen hyvinvointi ja terveys sitä vaativat.
- Lintua ei saa ottaa kiinni arkisesti sen palauttamiseksi häkkiin, tai muuten vain käsiteltäväksi ilman perusteltua syytä.
- Pyri olemaan ripeä, huolellinen ja varmaotteinen.• Hyvää elämää elävä lintu palautuu nopeasti ajoittaisista ikävistä tilanteista.